Puolustusministeri Kaikkonen kuvaa strategista kompassia merkittäväksi askeleeksi eteenpäin
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kuvaa EU:n hyväksymää strategista kompassia merkittäväksi askeleeksi eteenpäin. EU-maiden ulko- ja puolustusministerit hyväksyivät puolustusyhteistyötä viitoittavan asiakirjan maanantaina.
Kaikkosen mukaan kyseessä ei ole jättiloikka, mutta silti iso askel eteenpäin EU-maiden puolustusyhteistyössä.
Yksi strategisen kompassin toimenpiteistä on EU:n ulkopuoliseen kriisinhallintaan käytettävien nopean toiminnan joukkojen perustaminen. Joukkojen vahvuus on 5 000 sotilasta, ja toiminta rakennetaan jo olemassa olevan mallin varaan.
Kaikkonen pitää hyvänä, että joukot rakennetaan nykyistä toimintaa kehittämällä.
– Tässä oli jossain vaiheessa keskustelua, että olisi voinut tulla kaksi eri joukkoa, mutta se ei olisi tietysti ollut järkevää, Kaikkonen kommentoi strategisen kompassin hyväksymisen jälkeen.
Strategisessa kompassissa esitetään kaikkiaan noin 60 toimenpidettä, joita seuraavaksi viedään käytäntöön. Kaikkosen mukaan toimien sitovuus konkretisoituu sitten, kun käytännön työtä viedään eteenpäin.
Ehdotuksiin sisältyy esimerkiksi tiedustelukykyjen vahvistamista sekä kyberhyökkäyksien torjumisen ja niihin vastaamisen parantamista.
Kompassissa linjataan myös puolustusmenojen kasvattamisesta sekä sotilasliitto Naton kanssa tehtävän strategisen yhteistyön lujittamisesta. EU:n 27 jäsenmaasta 21 kuuluu Natoon.
Kaikkonen arvioi, että vallitsevassa kansainvälisessä tilanteessa EU-maiden yhteinen tahtotila asioiden edistämiseen on vahva.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti koko Euroopan turvallisuustilannetta. Tämä näkyy myös kompassin toimintaympäristön kuvauksessa. EU tekee enemmän oman turvallisuutensa eteen ja tukee jäsenmaita puolustuksen kehittämisessä, Kaikkonen summasi.
EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen ja keskinäinen avunanto eivät kuitenkaan tarkoita EU-maiden yhteistä puolustusta, Kaikkonen korosti.
Keskinäinen avunanto perustuu EU:n perussopimuksen artiklaan 42.7. Siinä todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Avun antaminen ei kuitenkaan velvoita muita tukemaan pulaan joutunutta jäsenmaata aseellisesti. Kaikkonen huomauttaa, että keskinäinen avunanto voi toki myös olla aseellista, vaikka velvoitetta siihen ei ole.
– Se (artikla 42.7) velvoittaa avunantoon, mutta jäsenmaiden on sitten arvioitava, miten sitä apua annetaan, Kaikkonen sanoi.
– Vastaavanlainen sotilaallinen turvatakuu kuin Naton viides artikla se ei ole.
Suomessa hallitus valmistelee selontekoa, joka käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa Venäjän hyökkäyksen muuttamassa maailmassa. Selonteossa käsitellään myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Kaikkosen mukaan EU:n strateginen kompassi selkeyttää EU:n roolia tulevien vuosien kannalta.
– Meillä on nyt selkeä näkemys siitä, mitä EU tulee tällä vuosikymmenellä olemaan ja mitä se ei tule olemaan. Tämä varmasti otetaan huomioon selonteon laadinnassa, Kaikkonen sanoi.