EU-maat saavuttivat sovun puolustuspolitiikkaa linjaavasta strategisesta kompassista
EU:n ulko- ja puolustusministerien yhteiskokouksessa saavutettiin maanantaina sopu EU:n strategisesta kompassista. Asiakirja linjaa EU:n puolustusyhteistyötä tuleville vuosille. Sovusta kertoi Suomen EU-edustusto Twitterissä.
Strategista kompassia on valmisteltu pitkään, mutta Venäjän hyökkäyksen jälkeen asiakirjan sisältöä viilattiin vielä uudelleen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi aiemmin maanantaina, että strategiseen kompassiin on lisätty tuoretta tilannekuvaa siitä, mitä Venäjän hyökkäys merkitsee Euroopalle ja millaisia uusia turvallisuusuhkia se on luonut.
– Taustalla on myöskin tämä epätavanomaisten aseiden käytön riski, niin kemiallisten aseiden kuin jopa taktisten ydinaseiden käytön riski. Tämä Ukrainan tilanne tuo aivan uusia pelkoja myös näiden asetyyppien suhteen, Haavisto sanoi aamulla.
Haaviston mukaan Suomi on korostanut omissa puheenvuoroissaan, että sotilasliitto Naton ja EU:n vuoropuhelun ja koordinaation pitäisi olla vielä nykyistä parempaa käytännön tasolla. EU:n 27 jäsenmaasta 21 kuuluu myös Natoon.
Ennen ulko- ja puolustusministerien yhteiskokousta ulkoministerit keskustelivat omassa kokouksessaan Ukrainalle osoitetun tuen vahvistamisesta. Uusi pakotepaketti on valmistelussa, mutta kokouksen jälkeen ulkoministeri Haavisto ei halunnut eritellä vielä tarkemmin, mitä kaikkia toimia paketti tulisi sisältämään.
– Olemme aika vaitonaisia tietysti siitä, mitä ne (pakotteet) tulevat koskemaan tai keitä ne tulevat koskemaan sen vuoksi, ettei kukaan ehdi viedä varojaan tai omaisuutta turvaan, Haavisto sanoi ulkoministerikokouksen jälkeen iltapäivällä.
Haaviston mukaan ministerien keskustelussa nousi esiin myös öljyn ja maakaasun tuonti Venäjältä. Osa EU-maista on varsin riippuvaisia venäläisenergiasta. Haavisto huomautti, että energian hintakehityskin on kohdellut eri maiden talouksia eri tavalla.
– Se on selvästi asia, josta vielä keskustellaan EU-maiden kesken. Suomen linja on esimerkiksi ollut se, ettei ole mielekästä saattaa mitään EU-maata hyvin syvälle vaikeuksiin EU:n omien päätösten kautta.
Ministerit ovat pyytäneet EU:n ulkoasiainhallintoa tekemään maakohtaisen analyysin toimien vaikutuksista.
Jo ennen kokousta Haavisto kuvaili EU:n aiempien toimien olleen tehokkaita, mutta nyt on pyrittävä edistämään tulitaukoneuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välillä sekä mahdollisia rauhanneuvotteluja sotatoimien lopettamiseksi.
– Mitä enemmän pystymme täältä Euroopan unionista kanavoimaan apua Ukrainalle, sitä vahvempi Ukrainan tilanne on myös kaikkia neuvotteluja ajatellen, Haavisto sanoi aamulla.
EU on langettanut Venäjälle ja Valko-Venäjälle lukuisia pakotteita, jotka ovat kohdistuneet muun muassa poliittisiin päättäjiin, oligarkkeihin, pankkeihin sekä erilaisiin vientituotteisiin.
Haaviston mukaan nyt on tilkittävä aiempiin pakotteisiin mahdollisesti jääneitä aukkoja.
– On erittäin tärkeää, että Valko-Venäjään kohdistuu riittävästi painetta tässä tilanteessa. Teemme tietysti kaikkemme sen estämiseksi, ettei Valko-Venäjä täydellä voimalla liittyisi tähän sotaan.