Puolueet neuvottelevat taas tietulleista ja liikenneverkkoyhtiöistä – hallitus ei jätä tavoitteita opposition armoille

Eduskuntapuolueet ovat yhä kaukana toisistaan, kun ne yrittävät linjata Suomen liikenneverkon rahoitusta pitkälle tulevaisuuteen.

Parlamentaarisen työryhmän määräaika päättyy helmikuussa, mutta vielä pitäisi ratkaista monta periaatteellista kysymystä, joilla liikenneverkon korjausvelka taittuisi ja rahoitus turvattaisiin myös liikenteen sähköistymisen kutistaessa polttoaineveroa.

STT:n tietojen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei jätä omia ja luottoministerinsä Anne Bernerin (kesk.) tavoitteita opposition armoille.

Jos työryhmä ei saa merkittävää muutosta aikaan, Sipilä aikoo yrittää liikenteen rahoituksen mullistamista hallituksen johdolla vielä tämän hallituskauden aikana.

Viime vuoden tammikuussa liikenne- ja viestintäministeri Bernerin esittelemä liikenneverkkoyhtiö johti opposition kritiikkiin, kiistelyyn hallituksessa ja lopulta yhtiön hautaamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön pitkäaikaisia haaveita ei haudattu kovin syvälle, vaan vastaavia ajatuksia on herätelty jälleen parlamentaarisessa ryhmässä.

Joulun alla Liikennevirasto esitteli työryhmälle erilaisia yhtiömalleja.

Yksinkertaistettuna yksi malli muistutti keskustan viime vaalikaudella oppositiosta esittelemää Infra Oy:tä, jossa yhtiö vastaisi harvoista merkittävistä liikennehankkeista.

Mallien joukossa oli myös Bernerin yhtiötä muistuttava malli, jossa valtion tieverkko siirtyisi kokonaan perustettavalle yhtiölle.

Valtiovarainministeriö on antanut työryhmälle lausuntonsa, jonka mukaan nykyinen liikenteen rahoitusmalli on sopiva.

Ministeriön mukaan valtio saa lainaa halvemmalla kuin erillinen liikenneyhtiö. Samalla liikennehankkeet kilpailevat hallituksen ja eduskunnan käsittelyssä reilusti valtion rajallisista rahoista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Ministeriö kuitenkin sitoisi väyläinvestoinnit julkisen talouden suunnitelmaan, jossa hallitus vuosittain linjaa taloudenpitoa neljäksi vuodeksi eteenpäin.

Viime vuonna valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ajautuivat julkiseen kiistaan Bernerin liikenneverkkoselvityksen jälkeen.

VM:n mukaan se ei saanut pyynnöistä huolimatta valmistelumateriaalia perehdyttäväksi.

LVM:n mukaan VM:n virkamiehiä osallistui valmisteluun ja heidän asiantuntemusta käytettiin esimerkiksi verolaskelmissa.

Kovin pienissä asioissa eduskunnan ei pidä olla mustasukkainen yhtiölle siitä, mitä väyliä rakennetaan.

Kansanedustaja Markku Rossi

Työryhmässä istuva keskustan kansanedustaja Markku Rossi kannattaa Bernerin ideoita ja erilaisia yhtiömalleja.

Hänen mukaansa infrapanostusten merkittävä kasvattaminen, jopa kaksinkertaistaminen, vaatii normaalin budjettitalouden ohittamista.

– Ei eduskunnan valtaa pidä viedä pois, mutta kovin pienissä asioissa eduskunnan ei pidä olla mustasukkainen yhtiölle siitä, mitä väyliä rakennetaan, Rossi sanoo.

SDP:lle ei käy Bernerin viime vuonna esittelemän kaltainen laaja liikenneverkkoyhtiö.

Työryhmässä istuva Krista Kiuru (sd.) sanoo, että muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö voisi puolueelle sopia.

Vihreät ja vasemmistoliiton edustaja Kari Uotila eivät tyrmää kaikkia yhtiömalleja.

– Reunaehtoina pitää olla eduskunnan budjettivallan toteutuminen, läpinäkyvyys ja perusinfran säilyminen julkisen vallan hallussa, Uotila sanoo.

Valtiovarainministeriö jättää oven auki myös elinkaarimallille suurissa investoinneissa ja käyttäjämaksuille uusissa väylähankkeissa.

Suuressa osassa Euroopan maista kerätään jonkinlaisia tietulleja, ruuhkamaksuja tai muita käyttäjämaksuja.

Bernerin kaatunut yhtiö olisi kerännyt alkuun esimerkiksi viikko- ja kuukausimaksuja. Myöhemmin kilometrimaksuja olisi voitu kerätä paikannuksen avulla.

Ainakin vihreillä ja vasemmistoliitolla on valmiutta käytöstä maksamiseen, mutta moni muu puolue vastustaa maksuja.

SDP on tiettävästi vastustanut käyttäjämaksuja, koska puolueessa arvioidaan maksuista tulevan laajamittaisia ja maksuja keräävän yhtiön tavoittelevan voittoa.

– En ole lämmennyt ajatukselle, jossa järjestelmä on kallis ja uudet sensorit tutkivat, missä auto liikkuu. Olen tyytyväinen nykysysteemiin, jossa on käyttäjän kannalta helppo verotusjärjestelmä, keskustan Rossi sanoo.

Viime vuonna Berner ajoi autoveron poistamista, mutta STT:n tietojen mukaan radikaali muutos ei ole ollut tällä kertaa työryhmässä esillä.

Valtiovarainministeriö kaataa lausunnollaan kylmää vettä keskustan niskaan, sillä ministeriön mukaan liikenneverkon korjausvelkaa tarvitsee vähentää huomattavasti vähemmän kuin 2,5 miljardin kokonaismäärän verran.

Ministeriön mukaan vähäliikenteisten väylien korjaamista kannattaa siirtää ja käyttää vapautuvat rahat esimerkiksi uusiin liikenneinvestointeihin.

Ministeriön mukaan vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä voisi palauttaa sorateiksi.

– Aika oudolta lausunto kuulostaa. Pitää lähteä siitä, että puu, maito ja turve saadaan metsästä ja maaseudulta liikkeelle. En edes pidä ajatuksesta, että puhutaan vähäliikenteisestä tiestä, kun merkitys voi olla suurempi, Rossi sanoo.

Berner ei halunnut kommentoida STT:lle keskeneräistä työryhmän työtä. Hän uskoo työn valmistuvan aikataulussa helmikuussa.