Pula hoitajista on vaarantanut potilaiden turvallisuuden Helsingin Lastenklinikalla, sanovat työntekijät
Helsingin Lastenklinikalla potilaat eivät aina pääse tehohoitoon tarpeeksi ajoissa, vaikka sitä tarvitsisivat, kertovat STT:lle klinikan työntekijät.
Henkilökunnan mukaan tehohoitoa tarvitsevia lapsia on laitettu muille osastoille, koska teho-osasto on ollut täynnä.
Muun muassa tällaisista ongelmista STT:lle kertoo neljä lähdettä.
Ongelmien taustalla on haastateltavien mukaan henkilöstöpula, josta on järjestetty klinikalla useita kriisikokouksia. Resurssipulasta kertoo STT:lle seitsemän lähdettä.
– On käynyt niin, että potilas menee siellä (ei-teho-osastolla) huomattavan paljon huonompaan kuntoon ja sitten viedään todella hätäisesti teholle muutaman tunnin päästä, yksi lähde kertoo.
Toinen lähde sanoo, että lääkäri on voinut todeta tehohoidon olevan tarpeen, mutta lapsi on silti jäänyt toiselle osastolle.
– Sitten lääkehoito viivästyy, ja lapsi menee kipeämpään kuntoon. Tällaista on kuukausittain, lähde sanoo.
Kolmas kertoo, että kuvatuissa tilanteissa lääkärit ovat vakuuttaneet vanhemmille lapsen pärjäävän muualla kuin teho-osastolla.
STT ei kerro lähteiden nimiä, sillä se voisi aiheuttaa heille ongelmia työelämässä. He ovat puhuneet toisistaan riippumatta. Kaksi työntekijää kieltäytyi haastattelusta seurausten pelossa.
Toimialajohtaja Jari Petäjän mukaan teho-osaston täyttyminen on tavallista eikä hänen korviinsa ole kantautunut hoitajien puutteesta johtuvia tehohoidon ongelmia.
– Se, että teho-osastolle tarjotaan enemmän potilaita kuin mitä pystytään ottamaan, on kaikkien sairaaloiden arkea.
Petäjä lisää, että tehohoidon tarpeesta voi olla eri työntekijöillä eri näkemyksiä.
Johtava ylihoitaja Inger Mäenpää ei usko, että tehohoitoa tarvitseva potilas olisi klinikalla jäänyt ilman sitä.
– Sanoisin, että jos tehohoitoa tarvitaan, tehohoito kyllä järjestetään.
Henkilöstöpulasta on STT:n tietojen mukaan kärsitty teho-osaston lisäksi ainakin osalla muista osastoista.
Henkilökunnan mukaan pulaa on paitsi käsipareista myös osaamisesta, minkä takia potilaiden turvallisuus on ollut vaakalaudalla.
– Hengitysvaikeuksien takia klinikalla oleva pieni potilas on mennyt huonompaan kuntoon, kun hoitaja ei ole pystynyt arvioimaan, kuinka tiuhaan pitää antaa lääkettä. Kokenut hoitaja on mennyt huoneeseen ja nähnyt heti silmällä, että lapsi on todella huonossa kunnossa, yksi työntekijä sanoo.
– Nestehoidossa pitää jatkuvasti laskea nesteen määrää, että tiedetään, kuinka paljon niitä on mennyt. Joskus sitä ei ehdi tekemään, ja nesteitä menee liikaa tai liian vähän. Lääkkeet eivät mene tai ne menevät väärään aikaan, toinen sanoo.
Ongelmia on ollut hoidon lisäksi myös ruoan kanssa.
– Vanhemmat ovat ilmoittaneet, että kenellekään ei ole vielä iltapäivällä tarjottu edes aamupalaa.
Työntekijät sanovat, että johdolla ja henkilöstöllä on aivan eri käsitys oikeasta hoitajamäärästä.
Kriisikokoukset eivät ole tuottaneet tulosta, lähteet sanovat.
– Porukka itkee (kokouksissa), mikään ei muutu, sanoo eräs lähde.
Toimialajohtaja Petäjän ja johtavan ylihoitajan Mäenpään mukaan henkilöstön huoli on kuultu.
– Kokemus, että henkilökuntaa olisi liian vähän, on toki tiedossamme, Petäjä sanoo.
Tästä huolimatta he katsovat henkilöstömäärän riittäväksi.
– Hoitohenkilöstön määrä on tunnuslukujen ja potilasmäärien perusteella kokonaisuutena kohdallaan, Petäjä sanoo.