Puhemieskolmikko arvioi eduskunnan käytöstapoja Ylellä – Vehviläinen ja Filatov näkevät kielenkäytön koventuneen, Eerola ei
Eduskunnan puhemiehistö näkee eduskunnan keskustelukulttuurissa tapahtuneen muutoksen eri tavoin.
Asia ilmeni, kun puhemieskolmikko oli keskustelemassa aiheesta Ylen Politiikkaradiossa. Puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ja ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.) näkivät kulttuurin muuttuneen huonompaan suuntaan.
Sen sijaan toinen varapuhemies, perussuomalaisten Juho Eerola sanoi, ettei ole nähnyt asiassa tapahtuneen muutosta.
Vehviläinen arvioi keskustelun olevan nykyisin selvästi loukkaavampaa kuin ennen.
– Olen aika monta kertaa joutunut puhemiehenä itsekin puuttumaan niihin ilmaisuihin ja viimeksi tällä viikolla, Vehviläinen sanoi.
Vehviläisen mukaan eduskunnassa on aina käytetty kovempiakin puheenvuoroja.
– Mutta toista kunnioittava käyttäytyminen ei ole kyllä siellä yleistynyt.
Vehviläisen mukaan taistelu sekunneista ja näkyvyydestä salissa on johtanut yhä räväkämpiin kannanottoihin ja yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on siirtynyt myös eduskuntaan.
– Ja minä olen kyllä tästä huolissani. Ja saan joka viikko valtavasti palautetta varsinkin kyselytuntien jälkeen. Vehviläinen kertoi.
– Sen palautteen pohjalta mitä minä saan, ei ole kyllä parempaan suuntaan menty.
Eerola oli puheiden väitetystä kovenemisesta eri mieltä. Hän sanoi, ettei ole kymmenvuotisen edustajauransa aikana huomannut keskustelukulttuurin menneen yhtään huonompaan suuntaan.
– Eikä se pelkästään johdu siitä, että minä olen siirtynyt sieltä salista pois jakamaan niitä puheenvuoroja. Ihan samalla tavalla silloin aikaisemminkin käytettiin välillä huonoa kieltä.
Eerola huomautti, että itsenäisyyden alkuaikoina 1920- ja 1930-luvuilla eduskunnassa käytettiin erittäin kovaa kieltä ja esimerkkejä löytyy lähempääkin, kuten jo edesmenneet edustajat Sulo Aittoniemi ja Tony Halme.
Eerola arvioi ihmisten herkistyneen kovalle kielelle eri tavalla kuin aiemmin.
– Ennen meni ikään kuin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta nyt enemmän ehkä pöyristytään siitä, mistä aiemmin ei.
Eerola sanoi, ettei mitenkään puolustele kovempaa kielenkäyttöä, vaan soisi kunnioittavamman puhetyylin lisääntyvän entisestään.
Filatov muistutti, että hänen uransa alkuaikoina oli voimassa pyhä ja tiukka sääntö, että ministerit edustavat eduskunnan kyselytunneilla tai muissa debateissa hallitusta kokonaisuudessaan. Jossakin vaiheessa ryhdyttiin kuitenkin näykkimään puolueiden kantoja hallituksen sisältä, mikä lisäsi vastakkainasettelua.
Filatovin mukaan myös toisen puolueen linjaan puututaan nykyisin pikkunäppärään, ilkeään sävyyn.
– Herkästi mennään myös tiettyjä kansanryhmiä vastaan tietyissä keskusteluissa, mitä minun mielestäni ei ole ennen ollut. Pyritään leimaamaan joku porukka tai joukkue, tällaisia heittoja tulee enemmän kuin aikaisemmin.
Filatovin mukaan kansanedustajien käyttäytymisessä näkyy myös korona-aika, kun ihmiset eivät ole kunnolla tutustuneet toisiinsa.
Kun edustajat eivät tunne toisiaan, syntyy Filatovin mielestä eräänlainen ”some-ilmiö”: toiselle sanotaan helposti ilkeästi, kun tämä on tuntematon ja kaukana.