Puhelinliittymän hankinnastakin tuli vaikeaa – Vastaamon asiakkaat jätettiin selvittämään asioita yksin, tietomurron uhri kokee
Päivi Mononen-Mikkilä oli äskettäin hankkimassa liittymää uuteen puhelimeensa, kun eteen tuli yllättävä este.
– Sain kuulla, että minulle ei voida myydä puhelinliittymää, koska minulla on henkilökohtainen luottokielto.
Mononen-Mikkilä otti itselleen luottokiellon reilu vuosi sitten, psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron jälkeen.
Hän on yksi tietomurron uhreista. Uhreja on kaikkiaan yli 30 000.
Mononen-Mikkilä teki tuoreeltaan rikosilmoituksen. Hän oli yhteydessä moniin tahoihin aina patentti- ja rekisterihallituksesta Postiin. Henkilökohtainen luottokielto oli yksi monista toimenpiteistä, joita rikosuhripäivystys suositteli identiteettivarkauksien estämiseksi.
Mononen-Mikkilä ei tullut ajatelleeksi, että asia tulisi eteen myös puhelinkaupoilla. Hän sai selvitettyä, että liittymän voi tällaisessa tapauksessa saada paperilla, jolla hän todistaa ottaneensa luottokiellon itse.
Puhelinliittymän hankkimisen vaikeus oli Mononen-Mikkilälle jälleen konkreettinen osoitus siitä, miten yksin Vastaamon tietomurron uhrit on jätetty.
– Nämäkin tiedot olivat sellaisia, että ne piti hankkia ihan itsenäisesti. Kukaan ei kerro niitä eikä niitä ole missään listattuna.
Mononen-Mikkilä sanoo, että rikosuhripäivystys auttoi uhreja aluksi, mutta sen jälkeen heidät on jätetty selvittämään asioita itse.
Mononen-Mikkilä on ammatiltaan viestintäjohtaja, ja hän toimii myös politiikassa keskustanaisten varapuheenjohtajana ja Helsingin Keskustanaisten puheenjohtajana. Tiedon etsiminen on hänelle tuttua, vaikka se onkin ollut tässä tilanteessa myös raskasta.
Mononen-Mikkilä sanoo olevansa huolissaan niistä Vastaamon asiakkaista, joilla ei ole valmiuksia selvitellä asioita aktiivisesti.
– Kuka välittää heistä?
Kesäkuussa kerrottiin mahdollisuudesta hakea Vastaamon konkurssipesältä korvauksia, mutta tämänkin tiedon saaminen edellytti tarkkaa mediaseurantaa, Mononen-Mikkilä kertoo.
– Siitä kerrottiin pienesti parhaimpaan kesäloma-aikaan, ja korvausten hakemiseen oli vain muutamia päiviä aikaa.
Mononen-Mikkilä jätti mahdollisuuden väliin, mutta hän kertoo tietävänsä ihmisiä, jotka prosessiin ryhtyivät.
– Korvausten hakeminen oli kuulemma niin monimutkaista, että juristin koulutuksen saanut ihminenkin tarvitsi toisen juristin apua selviytyäkseen siitä.
Vastaamon asiakkaiden tilanne ei ole kiinnostanut viime aikoina enää ketään, Mononen-Mikkilä kokee.
– Se oli hirveän mediaseksikäs aihe kun tietomurto tapahtui, rikos oli niin pöyristyttävä ja siinä oli suuri määrä uhreja. Kun mediaseksikkyys hävisi, kukaan ei ole piitannut tuon taivaallista, hän sanoo.
Hyökkääjät tunkeutuivat Vastaamon potilastietojärjestelmään syksyllä 2018 ja keväällä 2019. Mononen-Mikkilä oli tuolloin psykoterapiakeskuksen yksityisenä asiakkaana, mutta tietomurrosta hän kuuli vain tiedotusvälineistä.
– Vastaamo ei kontaktoinut asiakkaita, tai ainakaan minua, tapahtuneen jälkeen.
Hän pitää surullisena sitä, että rikos nakertaa luottamusta terapiapalveluita kohtaan.
– Omalla kohdallani katson, että minulla on keinoja selviytyä mielen myrskyistä. Mutta Vastaamollakin oli paljon myös Kelan lähetteillä olevia asiakkaita.
Hallitus halusi helpottaa henkilötunnuksen vaihtamista Vastaamon tietomurron jälkeen, mutta pikainen lain säätäminen lykkääntyi osaksi laajempaa henkilötunnusten uudistusta.
Vastaamon tietomurron uhreja ei ole pidetty ajan tasalla tämänkään hankkeen etenemisestä, Mononen-Mikkilä kertoo.
Hän kokee, että Suomi on huonosti valmistautunut kyberrikollisuuden estämiseen. Hankkeita on ehkä vireillä jossain, mutta se ei näy tietomurron uhrille asti.
– Tästä pitää saada keskustelua aikaan, Mononen-Mikkilä sanoo.