PTT: Ruokaa riittää ja sen hinta pysyy kurissa – kotimaisen ruuan kysyntä kasvaa
Koronakriisi ei iske ruokamarkkinoihin yhtä kovalla voimalla kuin monelle muulle alalle.
Näin arvioi Pellervon taloustutkimus PTT maa- ja elintarviketalouden ennusteessaan.
Ruuan hinta voi tosin ainakin väliaikaisesti nousta. Alkuvuodesta ruuan hinta kohosi keskimäärin 1,4 prosenttia ja kriisin seurauksena kasvu voi kiihtyä.
– Lyhyellä aikavälillä ruuan hamstraaminen aiheuttaa kustannusten nousua ketjussa, joka voi aiheuttaa hetkellisiä hintapiikkejä. Tämä johtuu siitä, että hamstraamisen seurauksena elintarvikeketjussa joudutaan lisäämään resursseja, mikä etenkin poikkeusoloissa aiheuttaa ketjulle ylimääräisiä kustannuksia, tutkimusjohtaja Hanna Karikallio kertoo.
Korona on lisännyt Suomessa entisestään kotimaisen ruuan kysyntää.
– Kun ravintolat ovat kiinni, ihmiset ostavat ruokaa kaupasta ja silloin kotimaisen ruuan kulutus kasvaa, maatalousekonomisti Heini Lehtosalo toteaa.
Kulutuksessa on nähty piikkiä muun muassa leivän, jauhojen, murojen ja säilykkeiden osalta. Myös jäätelöä on ostettu aiempaa enemmän.
Pidemmällä aikavälillä tutkijat uskovat hinnannousun pysähtyvän.
Osaltaan siihen vaikuttaa ostovoiman heikentyminen esimerkiksi lomautusten myötä.
– Se näkyy ruokaostoksissa siten, että kalliimmat lisäarvotuotteet jäävät kaupanhyllyille ja ostetaan tavallista ruokaa, maatalousekonomisti Suvi Ranta-Kiikka toteaa.
Esimerkiksi jauheliha nostaa suosiotaan fileiden kustannuksella. Tällöin elintarvikeketjuun tulee vähemmän rahaa ja alan kannattavuus heikkenee. Samalla ruuan hintojen nousu hiipuu tai kääntyy jopa laskuun.
Jos kriisi kestää muutamaa kuukautta pidempään, sen vaikutukset ruokamarkkinoihin kasvavat. Silloin edessä voi pahimmillaan olla ruokakriisi.
Suomalaisessa maataloustuotannossa ei vanhemman maatalousekonomisti Tapani Yrjölän mukaan ole odotettavissa dramaattisia muutoksia.
– Viljasta ei tule pulaa. Varastoissa on tavaraa. Vehnä ja rehuviljasato riittävät kattamaan kotimaisen kulutuksen. Ruista on varastossa yli vuoden tarve. Myös maidon ja lihan tuotanto pysyy sellaisella tasolla, ettei kulutuksesta tarvitse tinkiä, hän vakuuttaa.
Alkavan kasvukauden tuotantopanokset on hänen mukaansa pitkälle jo hankittu. Tiloilla on oltu etupainotteisesti liikkellä sekä aikaisen kevään, että koronan vuoksi. Jos kriisi pitenee, jatkossa voi tulla pulaa esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden raaka-aineista.
– Jos niitä ei ole vielä tilattu tulevalle kasvukaudelle, kannattaa toimia nopeasti. Tautiaineita kannattaa ostaa varmuuden vuoksikin, sillä saatavuudesta myöhemmin ei ole varmuutta, hän sanoo.
Kriittinen kohta maataloudessa on kausityövoiman saaminen tiloille. Esimerkiksi marjojen ja kasvisten hinnat saattavat nousta syksykllä, jos niiden tarjonta vähenee.
Ongelmaan on kuitenkin hallituksen taholta jo tulossa ratkaisuja. Myös Euroopan unioni totesi maataloustyöntekijöiden kuuluvan kriittisiin aloihin, joiden vapaa liikkuvuus olisi jäsenmaiden syytä turvata, Yrjölä huomauttaa.
Globaalin ruokaturvan kannalta suurin uhka kriisitilanteessa ovat vientirajoitukset, joita muutamat suuret maataloustuotteiden viejämaat ovat asettaneet.
– Se iskee pahimmin köyhmipiin maihin. Ilman koronaakin joukko maailman ihmisiä elää nälänhädässä, Yrjölä muistuttaa.
