Professori odottaa Saksalta ratkaisevaa liikkua energiahanojen sulkemiseksi Venäjältä: "Paine kasvaa koko ajan"
Venäjää vastaan suunnatut taloudelliset pakotteet ovat osoittaneet tehonsa, mutta sotatoimien lopettamiseen Ukrainassa niillä ei ole ollut ratkaisevaa vaikutusta.
Ymräristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-insituutista odottaakin nyt EU-mailta siirtymistä pakotepolitiikassa seuraavalle tasolle.
– Henkilötaso ja teknologiataso on pakotteiden osalta nyt käytetty. Seuraavaksi on vuorossa energiataso. Kyse on nyt siitä, minkälaista hintaa esimerkiksi Saksassa ollaan valmiita maksamaan Euroopan turvallisuudesta. Paine kasvaa koko ajan myös kansalaisten keskuudessa, hän arvioi.
Yhtenäisen rintaman löytäminen energiapakotteiden taakse on vaikeaa, monien mielestä jopa mahdotonta. EU:n tuonti Venäjältä oli ennen sotaa vajaan sadan mijardin luokkaa vuodessa, josta energian osuus yli 70 prosenttia.
Isot EU-maat ovat Tynkkysen mielestä avainasemassa, mutta jokainen valtio pystyy kantamaan oman kortensa kekoon.
– Suomi antoi irtautumisesta venäläisenergiasta juuri hyvän esimerkin, kun Fennovoima päätti purkaa venäläisen Rosatomin kanssa solmitun ydinvoimalasopimuksen, hän muistuttaa.
Öljy ja maakaasu tulevat Tynkkysen mukaan olemaan neuvottelujen kuumia perunoita ihan lähiaikoina.
– Öljyn tuonnin osalta päätöksiä odotetaan ihan näinä päivinä. Maakaasun kanssa edetään ehkä hiukan hitaammalla aikataululla, hän aprikoi.
Professorin mielestä energiahanojen totaalinen sulkeminen näyttää tällä hetkellä ainoalta keinolta saada Venäjän taloutta polvilleen.
Maan talous elää energiasta ja sen viennistä. Puskuria on, sillä velkasuhde ennen sodan alkua oli noin 15 prosenttia ja budjetissa reilusti ylijäämää.
Vastikään muun muassa arvostettu The Times kirjoitti Putinin rohkaistuneen arvioista, joiden mukaan Venäjän talous kestää länsimaiden asettamia pakotteita vielä jopa kahden vuoden ajan.
– Kyllä kaikesta näkee, että Venäjä oli varautunut sotaan taloudellisesti ja kerännyt puskureita. Loputtomiin sekään ei kuitenkaan kestä. Täytyy muistaa, että talouden pitää pyöriä muutenkin, eikä mikään maa voi uhrata varojaan pelkkään sodankäyntiin, Tynkkynen huomauttaa.
Vaikka tähän asti asetetuilla pakotteilla ei ole saatu sotaa loppumaan, on niillä Tynkkysen mukaan ollut silti oma merkityksensä kokonaisuuden kannalta.
– Se näkyy Venäjän lisääntyneenä uhoamisena ja vaatimuksina sitoa mahdolliset rauhanneuvottelut pakotteiden poistamiseen, hän toteaa.
Mikäli EU-maat päätyisivät asettamaan venäläisenergian tuonnin täydelliseen boikottiin, ei asiantuntija siltikään usko Venäjän talouden ja sitä myötä sotainnon romahtamiseen.
– Venäjä pyrkii luonnollisesti löytämään Euroopassa menettämiään energiamarkkinoita Aasiasta. Kiina ja Intia ovat jo neuvotelleet pidempiaikaisesta kaupasta, mutta kovin nopeasti eivät nämä maat kuitenkaan täytä Euroopassa syntyvää lovea, Veli-Pekka Tynkkynen arvioi tulevaisuuden näkymiä.