Energiaministerien hätäkokouksessa pohditaan, miten suhtautua Venäjän hankaliin vaatimuksiin
Brysselissä energiaministerien hätäkokouksessa pyritään puhaltamaan yhteiseen hiileen, jotta Venäjän yritykset luoda hajaannusta EU:n sisälle jäisivät vain yrityksiksi.
Kokoukseen saapuessaan useampi ministeri toisti halua pitää EU-maiden rivit yhtenäisinä.
Viime aikoina hämmennystä on aiheuttanut erityisesti maksumekanismi, jonka käyttöä Venäjä vaatii eurooppalaisilta kaasuyhtiöiltä kaasutoimitusten maksamiseen.
Euroopan komissio on arvioinut, että maksumekanismiin suostuminen johtaa Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden rikkomiseen.
Viime viikolla talouslehti Financial Times (FT) kertoi, että monet suurista eurooppalaisista venäläisen maakaasun ostajista olisivat taipumassa Venäjän vaatimukseen maksaa kaasusta ruplissa.
Saapuessaan tänään ministerikokoukseen energiakomissaari Kadri Simson kuitenkin sanoi, että komissiolla ei ole tietoa yhtiöistä tai maista, jotka olisivat valmiita sitoutumaan Venäjän maksumekanismiin.
Venäjä haluaa maksun kaasutoimituksista ruplina niin, että kaasuyhtiöiden on sitouduttava käyttämään kahta tiliä Gazprombankissa.
Käytännössä eurooppalaiset kaasuyhtiöt maksaisivat kaasutoimituksen ensin esimerkiksi euroina yhdelle tilille, mutta maksu ei olisi lopullinen ennen kuin eurot olisi vaihdettu rupliksi toiselle tilille.
Ongelmana EU-komission mukaan on se, että kahden tilin välillä rahojen hallinta olisi Venäjän käsissä ja on myös epäselvää, kuinka kauan rahojen kulkemiseen kahden tilin välillä menisi. EU-virkamiehen mukaan käytännössä tällaisessa tapauksessa rahojen voisi tulkita olevan jopa eräänlainen laina Venäjälle ja näin Venäjä voisi päästä kiertämään sen keskuspankkia vastaan asetettuja pakotteita.
Gazprombank ei ole EU:n pakotelistalla.
Presidentti Vladimir Putin teki päätöksen uudesta maksumekanismista maaliskuun lopussa. Venäjä katkaisi viime viikolla kaasutoimitukset Bulgariaan ja Puolaan, koska ne eivät olleet maksaneet kaasustaan ruplissa.
Energiakomissaari Simsonin mukaan Venäjän päätös lopettaa kaasutoimitukset osoittaa, että Venäjä ei kerta kaikkiaan ole luotettava kaasutoimittaja.
Puolan ilmasto- ja ympäristöministeri Anna Moskwa vaati täysiä pakotteita sekä venäläiselle öljylle että kaasulle.
Ministerin mukaan Puola pärjää, vaikka Venäjä katkaisi kaasutoimitukset maahan.
– Olimme valmistautuneita tähän tilanteeseen, Moskwa sanoi kokoukseen saapuessaan.
Moskwa sanoi Puolan vetoavan muihin EU-maihin, etteivät nämä suostuisi Putinin vaatimaan maksumekanismiin ja näin tukemaan Venäjän taloutta.
EU-maiden välisen yhtenäisyyden säilyttämisen on arvioitu käyvän vaikeammaksi, sillä EU on valmistelemassa yhä raskaampia pakotteita.
Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa, EU on langettanut useita pakotekierroksia Venäjää vastaan.
Yleinen käsitys on, että seuraavat pakoteaskeleet ovat edellisiä vaikeampia ottaa, koska niin sanotut helpot pakotevaihtoehdot on käytetty jo hyvän aikaa sitten.
EU on tähän mennessä puuttunut venäläisen kivihiilen tuontiin. Öljy ja kaasu muodostavat huomattavan paljon suuremman osuuden Venäjän ja EU:n välisestä energiakaupasta.
Nyt EU:ssa valmistellaan öljypakotteita.
Venäläiseen öljyyn puuttuminen on tullut mahdolliseksi, sillä Saksa luopui aiemmasta vastustelustaan. Edelleen on kuitenkin odotettavissa, että esimerkiksi Unkari saattaa asettua vastahankaan pakotteista päätettäessä.
Mediatietojen mukaan EU-komissio saattaa esitellä esityksensä öljypakotteiksi jo tällä viikolla niin, että asiasta voitaisiin keskustella keskiviikkona EU-maiden suurlähettiläiden kokouksessa.
Odotuksissa on, että pöydälle tulisi malli, jossa öljykieltoon tulisi kuukausien mittainen siirtymäaika.