Presidentti Stubb katsoo Yhdysvaltojen kongressin leikkivän ukrainalaisten hengillä
Presidentti Alexander Stubb näkee, että Naton voisi olla hyvä ottaa logistista ja operatiivista koordinointia Ukrainan tukemisesta nykyistä enemmän.
Tällöin toiminta olisi hänen mukaansa avoimempaa, eri liittolaisten toiminnan eteen tehty toiminta tulisi näkyväksi ja turhien lupausten tekeminen Ukrainalle muuttuisi samalla vaikeammaksi.
Stubb kommentoi asiaa suomalaismedialle keskiviikkona sen jälkeen, kun hän oli muun muassa tavannut Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ja pitänyt puheen Friends of Europe -ajatushautomolla Brysselissä.
Stubbin ajattelu liittyy Stoltenbergin aloitteisiin, joka siirtäisi Ukraina-avun koordinointia, ukrainalaisten kouluttamista ja Ukrainan rahoittamista Nato-mailta Natolle instituutiona.
Useiden Nato-maiden ulkoministerit ovat vahvistaneet, että aloitteet ovat sisältäneet sadan miljardin euron puolustusavustusrahaston Ukrainalle.
Stubb ei sulkenut pois sitä, että Naton rooli kasvaisi myös rahoittajana.
– Natohan ei ole ollut sellainen sanotaanko rahastonhoitaja aikaisemmin toisin kuin Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki. Eli rooli olisi vähän erilainen. Emme sulje pois sitä vaihtoehtoa, Stubb sanoi.
Stubb katsoo Stoltenbergin aloitteiden liittyvän tilanteeseen, jossa Ukrainaa ei kutsuttaisi kesän Nato-huippukokouksessa liittokunnan jäseneksi. Hän katsoo Ukrainan kuuluvan Natoon, joskin liittymiselle on hankala antaa päivämäärää.
– Luulen, että se mitä pääsihteeri Stoltenberg pyrkii nyt rakentamaan, on uskottavaa Ukraina-pakettia, hän sanoi.
Yhdysvalloissa jumiutuneen Ukraina-avun Stubb puolestaan näki esimerkkinä tilanteesta, jossa ulkopolitiikasta tulee sisäpolitiikkaa. Hän sanoi pitävänsä tuota rahoitusta tärkeänä.
– Sen takia muun muassa CNN:llä vetosin Yhdysvaltojen kongressiin siinä, että tässä leikitään ukrainalaisten hengillä, hän sanoi.
Stubbilta kysyttiin myös Ukrainan mahdollisesta iskusta Venäjän sotalaivaan Itämerellä Kaliningradissa. Hän sanoi, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa pitäisi säilyttää maltti ja olla vetämättä johtopäätöksiä liian nopeasti.
Hän myös sanoi, että sodat ovat yhdistelmä konventionaalista sekä hybridi- ja kybersodankäyntiä ja totesi iskuja tapahtuvan.
– Totta kai meidän tavoitteena on se, että Itämeri pysyy rauhallisena. Me pystymme jatkuvasti seuraamaan venäläisten puolustusvoimien liikehdintää maalla, merellä ja ilmassa. Mutta ei meillä ole ihan kaikkea tietoa, mitä ukrainalaiset – ja missä muodossa – toimivat, hän sanoi.
Stubb on tavannut kahden päivän matkallaan Brysselissä myös EU-komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Charles Micheliä, EU:n puheenjohtajamaan Belgian pääministeriä Alexander De Croota, Euroopan parlamentin puheenjohtajaa Roberta Metsolaa sekä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Josep Borrelia.
Puheessaan Friends of Europe -ajatushautomolla hän muun muassa nosti esille huolta Euroopan hajanaisesta ja tehottomasta puolustusteollisuudesta sekä tarpeen Naton ja EU:n paremmalle yhteistyölle.
Stubb kuitenkin sanoi, että puhe EU:n ja Naton välisestä päällekkäisyydestä vaikuttaa vanhanaikaiselta ja toisinaan älyllisesti laiskalta sekä puhui sen puolesta, että EU pikemminkin käyttäisi politiikkamahdollisuuksiaan nykyistä paremmin eri kyvykkyyksien luomiseksi.
Stubb katsoo, että venäläisten itsevarmuus hyökkäyssodassa on tällä hetkellä kasvanut ja sekoittuu uhoon. Tämä yhdistettynä taktisiin virheisiin johtaa hänen mukaansa siihen, että riskit kasvavat.
– Luulen, että me olemme sen verran kriittisessä tilassa tämän sodankin suhteen, että öitä ei hirveän hyvin juuri nyt nuku, hän sanoi.
Stubbin mukaan Ukrainan kyky puolustaa itseään on ollut kuitenkin vahva, minkä lisäksi liittolaiset ovat hänen mukaansa hyvin paljon valmiimpia kuin kaksi vuotta sitten.