Stubb: Käännytyslaki ei vaikeuttaisi presidentin työtä maailmalla – "Ajan henki on sellainen, että moni ymmärtää"
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus pyrkii antamaan mahdollisimman nopeasti eduskunnalle kiistanalaisen käännytyslain. Lausuntokierrokselle lähteneessä versiossa lakihankkeen on myönnetty olevan kuitenkin ristiriidassa muun muassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Suomen nykyisen perustuslain kanssa.
Suomi on perinteisesti puhunut lämpimästi sääntöpohjaisesta järjestelmästä, jonka on nähty suojaavan pieniä valtioita suurten valtioiden voimapolitiikalta. Keskiviikkona lakia kommentoi pyynnöstä myös presidentti Alexander Stubb, joka vieraili Brysselissä tapaamassa Naton ja EU:n johtajia.
Vaikeutuisiko presidentin työ lain säätämisen jälkeen esimerkiksi globaalissa etelässä, mikäli presidentin täytyisi puhua lain säätämisen jälkeen sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta?
– Ei vaikeutuisi. Lähtökohta on se, että ehkä se ajan henki on sellainen, että moni ymmärtää, että kun ihminen välineellistetään – kun häntä käytetään aseena, niin kyynisesti kuin (Venäjän presidentti Vladimir) Putin tekee – niin silloin ei olla perinteisen turvapaikkalainsäädännön kanssa tekemisissä, Stubb sanoi.
Kanonisoituneen turvapaikkasääntelyn piirissä hakijat kuitenkin tosiasiassa ovat. Mikään ei estä Venäjää tuomasta rajalle ihmisiä, joilla on aito tarve turvapaikkaan ja jotka voivat joutua hengenvaaran ilman turvaa.
Stubb sanoi keskustelleensa Itärajan tilanteesta Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa, kun hän tapasi tämän keskiviikkona.
– Kyllä hänkin totesi, että kyllä se yleinen henki tällä hetkellä on, että tämä on normaalia toimintaa. Ja Suomi on nyt yksi niistä maista, jotka lainsäädäntöä pyrkii korjaamaan.
Käännytyslailla voisi estää joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta turvapaikanhaun esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä painostaisi Suomea turvapaikanhakijoilla. Poikkeuslailla pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.
Stubb sanoi, että poikkeuslaki ei ole asia, joka tulisi esille presidentin keskusteluissa. Johdonmukaisuudesta puhuttaessa kyseeseen tulee hänen mukaansa enemmän rinnastukset Ukrainan ja Lähi-idän tilanteissa.
Kansainvälisessä julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon siitä, suhtautuuko niin sanottu länsi samalla tavalla Venäjän mahdollisiin sotarikoksiin Ukrainassa ja Israelin mahdollisiin sotarikoksiin Lähi-idässä.
Israel on muun muassa käyttänyt mittavaa voimaa Palestiinalaisalueilla sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas teki Israeliin verisen hyökkäyksen lokakuussa.