Postinjakelun karsimiselle tyyni vastaanotto eduskunnalta – "Suomessa kirjemäärien lasku on Euroopan nopeimpia"
Postipalvelulain uudistus ei nostanut esiin merkittäviä poliittisen väännön aineksia tiistain istunnossa käydyssä lähetekeskustelussa.
Uudistuksen myötä nykyisestä Postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun.
Lisäksi esitetään määräaikaista sanomalehtijakelun valtionavustusta alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua.
– Olemme vahvasti sitä mieltä, että paperisella sanomalehdellä on edelleen merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) vakuutti.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) totesi, että vaikka yleispalveluvelvoite kevenee, lain tarkoituksena on turvata postipalvelujen saatavuus ja laadukas yleispalvelu koko maassa.
– Tämä ei ole nyt muuttumassa. Tälläkin hetkellä varhaisjakeluverkon alueella posti voidaan jakaa kolmena päivänä viikossa. Suurin vaikutus tällä muutoksella olisikin varhaisjakeluverkon ulkopuolella asuviin.
Kymäläinen muistutti, että sanomalehtien jakelun muuttuminen muun postin mukana kolmipäiväiseksi olisi kuolinisku paikallisuutisoinnille monilla alueilla.
– Tätä me emme tietenkään halua, vaan haluamme pitää huolta tiedonvälityksen moniäänisyydestä. Valtionavustusta siis tarvitaan. Lisäksi sen avulla pyritään hillitsemään digitalisaatiosta johtuvaa sanomalehtien levikin laskua ja sitä kautta niiden hintojen nousua. Se on siis sekä kuluttajien että alan toimijoiden etu.
Kymäläinen piti hyvänä, että postilaki menee eduskunnassa myös perustuslakivaliokuntaan, joka tarkastelee asiaa myös yleispalveluvelvoitteen toteutumisen kannalta ja ihmisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
– Tätä tilannetta kuitenkin helpottaa se, että sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus mahdollistaisi myös kirjepostin ja muiden postituotteiden jakelun avustetun sanomalehtijakelun yhteydessä.
Uudistuksen esitellyt liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) piti jakelupäivien harventamista perusteltuna voimakkaan digitalisoitumisen vuoksi.
Harakan mukaan Suomessa kirjemäärien lasku on Euroopan nopeimpia, eikä se ole ennusteiden mukaan pysähtymässä. Erityisesti kotitalouksiin jaettavan osoitteellisen kirjepostin määrä on laskenut.
– Vuonna 2000 Suomessa jaettiin 1 243 miljoonaa osoitteellista kirjettä, kun taas 20 vuotta myöhemmin, eli vuonna -20, niitä jaettiin enää 500 miljoonaa, ministeri muistutti.
Harakan mukaan kirjemäärän laskusuunta, postitoiminnan nykyinen luonne ja pitkät etäisyydet murentavat pohjaa viisipäiväisen keräilyn ja jakelun säilyttämiseltä. Kun digitaaliset vaihtoehdot syrjäyttävät perinteisen kirjepostin, ei kirjeitä enää tulevaisuudessa riitä jaettavaksi jokaiselle arkipäivälle.
Harakan mukaan myös lehtien jakelumäärät ovat olleet 2010-luvulla laskussa uutissisällön ja kuluttajien huomion siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Lehtien jakelumäärien väheneminen on kuitenkin ollut hitaampaa, ja lehtien suhteellinen merkitys postinjakelussa on kasvanut.