Poliisit karttavat pohjoista pätkäpestien takia

Rovaniemen pohjoispuolelle saadaan töihin vasta valmistuneita poliiseja, mutta he valuvat nopeasti kohti etelää.
Turvallisuus

Lapin poliisilaitoksella on ollut vaikeuksia avoimien virkojen täyttämisessä Rovaniemen pohjoispuolisessa Lapissa. Poliisipäällikkö Esa Heikkisen mukaan myös ensi vuodeksi Lappiin luvatun kymmenen soveltuvan lisäpoliisin löytäminen voi olla vaikeaa.

–  Pienemmille asemille ei ole oikein hakijoita.

Koko maassa vallitseva poliisipula näkyy pohjoisessa yhä, vaikka poliisiammattikoulusta on viime vuosina valmistunut aiempaa enemmän poliiseja. Heikkisen tiedossa on vain yksittäisiä paluumuuttajia.

Moni pohjoisesta poliisikouluun lähtenyt ja valmistunut on ehtinyt saada pysyvän viran etelästä.

–  Muutamia lappilaisia on pohjoisen asemilla tekemässä harjoittelua.

Uusi määräraha on Heikkisen mukaan lähtökohtaisesti määräaikainen, mutta Lapin osalta on lupailtu mahdollisuutta vakinaistamiseen. Edellinen poliisiresurssien lisäys Lappiin tuli toissa vuonna. Juuri näiden tehtävien täyttäminen on Heikkisen mukaan ollut vaikeaa pitkään.

Kymmenestä poliisista saataisiin viisi lisäpartiota. Niiden ansiosta poliisi voisi Heikkisen mukaan toimia aiempaa näkyvämmin syrjäisillä alueilla.

Esimerkiksi Muonion ja Inarin lisäpartioiden avulla on tarkoitus antaa työrauhaa Enontekiön ja Utsjoen alueilla liikkuville partioille. Muut lisäpoliisit palkataan Pelloon ja Sallaan.

Utsjoelta vakituinen poliisipartio lakkasi syksyllä 2016. Siitä lähtien kuntalaiset ovat kokeneet epävarmuutta ja vajetta turvallisuuden tunteessa, arvioi kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

–  Tilastoissa rikollisuutta on Utsjoella vähän. Kun ei ole omaa poliisia, etenkään pienemmistä rikoksista ei niin ilmoiteta. Vielä vähemmän tiedetään, millaisia rikoksia luonnossa tehdään

Ilmoitusalttiuden ja poliisin näkyvyyden välinen suhde on vaikea tutkia. Poliisipäällikkö Heikkisen mukaan pienillä paikkakunnilla tilannetta arvioidaan kokemuksen perusteella.

–  Varmaan pitää paikkansa, että poliisin poistuminen paikkakunnalta voi vähentää ilmoitusalttiutta. Näkyvyyden kasvu taas voi lisätä ilmoitusten määrää.

Pohjoisimmassa Lapissa poliisin kenttäpartiot hoitavat suuren osan tutkintatehtävistä. Tutkinta-ajat vaihtelevat paljon etenkin pienissä kunnissa.

Poliisitilaston mukaan koko maassa tutkinta-aika on tänä vuonna ollut 142 vuorokautta, kun Lapin harvaan asutulla alueella tutkinnat ovat keskimäärin kestäneet yli 200 vuorokautta. Enontekiöllä, missä partio käy Muonion poliisiasemalta, keskimääräinen tutkinta-aika on venynyt yli 300 vuorokauteen.

Poliisipäällikkö Heikkisen mukaan syrjäseuduilla rikostilastot ja tutkinta-ajat ailahtelevat, koska rikosmäärät ovat pieniä.

–  Yhden rikossarjan selviäminen parantaa tilastoja, ja yksi hankala tapaus voi venyttää tutkinta-aikoja paljon.

Syrjäseuduilla poliisin paikallistuntemus korostuu, kun etäisyydet ovat pitkiä ja väestö harvassa.

–  Kun työskennellään pitkään samalla paikalla, opitaan tuntemaan suvut ja sukujen väliset ristiriidat.

Lisärahoituksen turvin Lapin poliisi pyrkii pienentämään toimintavalmiusaikoja.

Pohjoisimmissa kunnissa poliisin tulo on viime vuosina kestänyt yli sata minuuttia. Nyt tavoitteena on paikalle saapuminen alle tunnissa.

Kiireellisessä tilanteessa myös viisi minuuttia voi tuntua todella pitkältä ajalta, Heikkinen myöntää.

–  Maantieteelle ei mahdeta mitään, kun etäisyydet ovat tietyt. Lähinnä helikopterilla toiminta-aikoja voitaisiin nopeuttaa, mutta se ei ole realistista.