Poliisi haluaa pääsyn miljoonien suomalaisten passisormenjälkiin – sisäministeriön selvityksessä muistutetaan yksityisyyden suojasta
Passeja varten kerättyjä sormenjälkiä tulisi voida hyödyntää esimerkiksi murhan, törkeän raiskauksen ja terrorismirikosten kaltaisten vakavien rikosten selvittämisessä ja torjunnassa, arvioivat esitutkintaviranomaiset tuoreessa selvityksessä.
Poliisihallituksen keräämän tilastoaineiston perusteella Suomessa oli toukokuussa avoinna vajaat 300 vakavaa rikostutkintaa, joissa oli kerätty tunnistamattomia sormenjälkiä ja jotka olivat vielä selvittämättä. Murhatutkimuksia joukossa oli seitsemän.
Jos esitutkintaviranomaisilla olisi pääsy passeja ja henkilökortteja varten kerättyihin tunnistetietoihin, se voisi Poliisihallituksen mukaan tehostaa tällaisten vakavien rikosten selvittämistä.
Sisäministeriö sai tällä viikolla valmiiksi selvityksensä siitä, millaisin edellytyksin passeja ja henkilökortteja varten kerättyjä biometrisiä tunnistetietoja voisi käyttää rikosten tutkinnassa ja torjunnassa. Ministeriö teki selvityksen eduskunnan lausuman vuoksi.
Rikostutkintaa tekevät viranomaiset ovat aiemminkin halunneet saada passeja ja henkilökortteja varten kerättyjä biometrisiä tietoja tutkintakäyttöön.
Selvityksen perusteella poliisin nykyisessä tuntomerkkirekisterissä on noin 308 000 ihmisen sormenjälkitiedot. Passi- ja henkilökorttirekisterissä on puolestaan biometrisiä tunnisteita kerätty yli neljältä miljoonalta ihmiseltä.
Erilaisten lakimuutosten yhteydessä ajatus on ollut esillä 2000-luvulla, mutta siihen ei ole toistaiseksi suostuttu. Toistaiseksi Suomessa poliisilla on oikeus hyödyntää passeja ja henkilökortteja varten kerättyjä tunnistetietoja ainoastaan onnettomuuden tai rikoksen uhrin tunnistamiseen.
Vaakakupissa painaa kansalaisten yksityisyydensuoja, joka on perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa säädetty perusoikeus. Tämä todetaan myös tällä viikolla valmistuneessa selvityksessä.
– Passisormenjälkien käyttäminen rikostutkinnassa ei saisi muodostua pääasialliseksi tai edes merkittäväksi käyttötarkoitukseksi. Passisormenjälkiä ei voisi käyttää yleisesti poliisin operatiivisessa toiminnassa, sanotaan selvityksessä.
Selvityksessä todetaan, että jos passisormenjälkien käyttöä laajennettaisiin rikostorjuntaan, tulisi siihen sovellettavien vakavien rikosten joukko olla tarkkarajaisesti säädetty. Siinä ei kuitenkaan tyhjentävästi esitetä, millaisiin rikosnimikkeisiin voisi tietoja hyödyntää.
Keskusrikospoliisin mukaan kyseeseen voisivat tulla sellaiset tutkinnat, joihin saa soveltaa salaisia pakkokeinoja, kuten telekuuntelua ja -valvontaa. Poliisihallituksen lausunnon mukaan varsinkin kuvien automaattisesta tunnistamisesta voisi olla hyötyä esimerkiksi seksuaalirikosten tutkinnoissa, joihin liittyy video- tai kuvamateriaalia.
Selvitys on määrä luovuttaa eduskunnan hallintovaliokunnalle.