Pohjolan kasvujuna kiihdyttää karkuun, tyytyykö Suomi surkastuvaan elintasoon? – valtiovarainministeriön raportti patistaa paikallisen sopimisen lisäämiseen ja nuorten kouluttamiseen
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pyysi valtiovarainministeriön virkamiehiä pohtimaan Suomen taloustilannetta provosoivalla otsikolla ”onko Suomi enää Pohjoismaa”.
Maanantaina julkaistu raportti osoittaa, että Suomi on jäänyt talouskasvussa jälkeen verrokkimaistaan kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.
– Meidän pitää havahtua siihen, että Pohjolan kasvujuna kiihdyttää meiltä karkuun. Kasvuvaje uhkaa muuttua pysyväksi kuiluksi, Vanhanen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hän muistuttaa, että pohjoismaisen hyvinvoinnin lupauksen mukainen julkisen talouden kestävyys voidaan turvata vain, mikäli työllisyysaste ja tuottavuus ovat riittävän korkeita.
– Meidän pitää kansakuntana nyt itseltämme kysyä, haluammeko olla Pohjoismaa tulevaisuudessa myös taloudellisesti, vai tyydymmekö surkastuvaan elintasoon?
Kasvuvaje on vaivannut Suomea jo vuosikymmenen ajan, vaikka kuilua saatiin hieman kurottua vuosina 2015–2019.
Hyvä kehitys hiipui jo ennen koronaa, Vanhanen toteaa.
Virkamiesten raportin mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen ja edistäminen korjaisi tilannetta. Myös pk-yritysten tehokkuudessa, aloittavien yritysten osuudessa ja johtajien yrittäjyydessä Suomi pärjää vain kohtalaisesti.
Suomen kasvulle on tunnistettu kolme pullonkaulaa, Vanhanen sanoo.
Ne ovat liian alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute.
– Työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa olematonta viimeisen reilun vuosikymmenen, ja tulee arvion mukaan jatkossakin laahaamaan.
– Työllisyysaste on vertailumaita merkittävästi alhaisempi ja investoinnit ovat matalalla. Raportin perusteella tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa nopeaa kasvua, ellei taloutta uudisteta määrätietoisesti.
Vanhanen toteaa, että julkisen sektorin tuloja ja menoja ei ole myöskään saatu tasapainoon, vaan Suomi velkaantuu kroonisesti.
Valtiovarainministeri kuitenkin huomauttaa, että Suomi on väestöltään ja koulutustasoltaan samanlainen maa kuin muut Pohjoismaat, ja asioihin voi itse vaikuttaa.
– Ei pidä tyytyä ennusteiden mukaiseen kasvuun, jossa taloutemme kasvaisi vuosikymmenen aikana keskimäärin vain noin prosentin vuodessa, kun samaan aikaan Ruotsin, Tanskan, ja Norjan BKT:n arvioidaan kasvavan noin kahden prosentin vuosivauhtia.
– Mielestäni tavoitteeksi tulisi asettaa talouskasvun tuplaaminen 2000-luvun tähänastisesta reilun prosentin tasosta muiden Pohjoismaiden noin kahteen prosenttiin.
Tavoite vaatii nopeavaikutteista elvytystä, joka samalla luo pysyvää kasvupotentiaalia uudistusten kautta, Vanhanen sanoo.
– Käytännössä tämä on yhtä kuin Suomen kestävän kasvun ohjelma, jota rahoitetaan EU:n elpymispaketista.
Toiseksi työmarkkinoita pitää tehostaa.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä ja työn vastaanottamisen kannusteiden parantamista. Työmarkkinoiden kohtaantoa voidaan edistää vahvistamalla työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja työvoiman liikkuvuutta.
Nopeimmin osaavan työvoiman saatavuutta on mahdollista lisätä houkuttelemalla aktiivisesti kansainvälisiä osaajia Suomeen.
– Olenkin esittänyt, että avaisimme oleskelu- ja työlupien kahden viikon pikalinjan EU:n ulkopuolisille erityisosaajille, start-up yrittäjille, tutkijoille ja innovaattoreille. Pikalinjan valmistelu on hallituksessa vauhdissa ja saadaan käyttöön tämän vuoden aikana, Vanhanen kertoo.
Kolmanneksi tuottavuuteen voi vaikuttaa nostamalla työvoiman osaamistasoa.
– T&K-investoinnit edistävät tuottavuuden kasvua, koska ne lisäävät innovointia ja edistävät muualla tuotetun teknologisen tiedon käyttöä. Paikallisen sopiminen ja työmarkkinoiden toimivuus ovat myös tuottavuuden kannalta tärkeitä. Ne kohdentavat työvoiman tuottavimpiin yrityksiin, Vanhanen sanoo.
Neljänneksi tarvitaan lisää investointeja.
– Kilpailukykyinen ja vakaa investointiympäristö edistää tuotannollisia investointeja. Investointeihin vaikuttaa ennen kaikkea odotukset nettotuotosta ja riskeistä. Politiikkatoimilla voidaan vaikuttaa molempiin.
Raportin laatijoihin kuuluva finanssineuvos Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä pitää keskeisenä huomiona sitä, että Suomella on pysyväisluonteisia talousongelmia, jotka eivät poistu odottamalla.
Hän tarjoaa lääkkeeksi muun muassa paikallisen sopimisen laajentamista, ammatillista ja alueellista liikkuvuutta, jatkuvaa oppimista ja aikuiskoulutusta sekä riittävää asuntotarjontaa kasvukeskuksissa.
– Pitäisi ajatella työmarkkinoita erityisesti markkinoina, eli miten saadaan työvoima liikkumaan sinne, missä sille on paras käyttö.
Työvoiman tarjonnassa on selkeitä puutteita etenkin nuorten ja ikääntyneiden kohdalla. Stenborgin mukaan olennaista olisi kohentaa nuorten koulutusta.
– Osa nuorista on sellaisia, että heidän istumalihaksensa eivät kestä akateemisempaa opiskelua. Heille pitäisi ehkä kohdistaa oppisopimustyyppistä koulutusta Saksan, Sveitsin tai Saksan mallien mukaan.
Stenborg toteaa, että valtaosa työpaikoista syntyy uusiin, nuoriin, innovatiivisiin yrityksiin.
– Jos halutaan korottaa työllisyyttä, tarvitaan lisää nuoria, innovatiivisia yrityksiä.
Suomi ole houkutteleva ympäristö tuotannollisille investoinneille.
Kone- ja laiteinvestointien houkuttelussa Suomi jää kauas keskeisten verrokkimaiden taakse.
– Suomi on ollut niissä yhtä houkutteleva investointiympäristö kuin Kreikka ja Portugali, Stenborg sanoo.