Pohjois-Karjala suree yhä menetettyä prikaatiaan – Kataisen hallituksen leikkaukset sulkivat korpisotureiden Kontiorannan 10 vuotta sitten
Tasan vuosikymmen sitten Pohjois-Karjalassa totuteltiin elämään ilman Puolustusvoimien läsnäoloa.
Vuodenvaihteessa 2013-14 Kontiorannan varuskunnassa laskettiin lippu viimeistä kertaa Pohjois-Karjalan prikaatin jouduttua pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen puolustusleikkausten uhriksi.
Kontiorannan ja muiden samassa nipussa lakkautettujen varuskuntien ympärillä nähtiin vuonna 2012 lähihistorian kovin ja toistaiseksi viimeinen Puolustusvoimien toimintojen karsimisesta käyty poliittinen vääntö.
Poliittinen kohu leimahti, kun puolustusministeri Stefan Wallin (r.) ohjeisti Puolustusvoimia luopumaan Raaseporissa toimivan ruotsinkielisen Uudenmaan prikaatin siirtämisestä Upinniemeen.
Wallinin antamassa poliittisessa ohjauksessa ei sinänsä ollut ongelmaa, mutta oppositio tulkitsi Wallinin harhauttaneen eduskuntaa kiistämällä asian ensin. Wallin selvitti luottamusäänestyksen luvuin 95-59, mutta poliittinen kolhu kotiinpäin vetämisestä jäi.
Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisesta eduskuntakyselyn tehneelle keskustan Anu Vehviläiselle Wallin vastasi, että Pohjois-Karjalan prikaati on vain jalkaväen koulutuskeskus, ja sen tarve poistuu sodan ajan joukkojen määrän vähentyessä.
– Prikaatin tilat edellyttäisivät merkittävää peruskorjausta lähivuosina, eikä toiminnan laajentaminen ole mahdollista ilman huomattavia lisäinvestointeja, hän perusteli.
Viime vuonna julkaistussa elämäkertakirjassaan Sotilas ja työmies Puolustusvoimain entinen komentaja Ari Puheloinen kiisti näihin päiviin jossain määrin eläneen narratiivin siitä, että Uudenmaan prikaatin kaavaillun Upinniemeen siirtämisen peruuntuminen olisi koitunut Pohjois-Karjalan prikaatin kohtaloksi.
Puheloisen mukaan Uudenmaan prikaatin siirto ja Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen eivät olleet toistensa vaihtoehtoja.
– Kumpikin oli tarkoitus tehdä, mutta toisesta oli luovuttava. Niin ikään julkisuudessa esitetyt spekulaatiot ministeri Wallinin ja minun välisestä jonkinlaisesta vastakkainasettelusta ovat perättömiä. Puolustusvoimat teki tässäkin asiassa työtä käskettyä, kuten aina, Puheloinen kirjoittaa.
Puheloisen hampaankoloon jäi kuitenkin tapa, jolla pääministeri Katainen esitteli säästöratkaisut tiedotusvälineille. Katainen avasi tilaisuuden sanomalla, että kyseessä on Puolustusvoimien suunnitelma, jossa ei ole käytetty poliittista harkintaa.
– Odotin poliittista tukea, Puheloinen napauttaa kirjassaan.
Samalla vuoden 2012 kierroksella lakkautettiin myös Kotkan rannikkopataljoona, Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsässä, Keuruun Pioneerirykmentti, Hämeen rykmentti Lahdessa ja Kauhavan Lentosotakoulu. Lisäksi tehtiin neljä suurta joukko-osastojen yhdistämistä.
Pohjois-Karjalan prikaatin erotti muusta joukosta kuitenkin sen sijainti idässä. Puolustusvoimien vetäytyminen Pohjois-Karjalasta oli maakunnalle ikävä taloudellinenkin isku, eikä asiaa ole unohdettu.
Itäisimmän Suomen tyhjentäminen varuskunnista ei ole näyttänyt yhtään paremmalta Venäjän lähdettyä valloitussotaan Ukrainassa. Ylen reilu vuosi sitten tekemässä kyselyssä lähes puolet Savo-Karjalan kansanedustajista oli valmiita pyörtämään vanhan päätöksen ja perustamaan Pohjois-Karjalaan uuden varuskunnan.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäisessä hallituksessa puolustusministerinä toiminut Seppo Kääriäinen (kesk.) pelasti Pohjois-Karjalan prikaatin vielä edellisellä lakkautuskierroksella vuonna 2005 myös aluepolitiittisin perustein.
– Jos Pohjois-Karjalan prikaati päätettäisiin lopettaa, se johtaisi siihen käytännössä, että siinä maakunnassa, laajalla alueella, ei olisi käytännössä näkyvillä mitään Puolustusvoimien toimintaa. Sellaiseen ratkaisuunhan ei tietenkään voi mennä. Tätä tarkoittaa yhteiskunnallisten näkökohtien huomioon ottaminen, Kääriäinen selvitti eduskunnan kyselytunnilla helmikuussa 2005.
Höytiäisen rannalla noin 15 kilometrin päässä Joensuusta sijainnut Kontiorannan varuskunta tunnettiin itäisen Suomen olosuhteisiin erikoistuneiden korpisotureiden kasvattajana.
Kontiorantaan hakeutui varusmiespalvelustaan suorittamaan myös Pohjois-Karjalan vaaramaisemista ja linnustosta vaikuttunut Pentti Linkola, joka tosin kutsui palveluspaikkaansa ”simputuksen viimeiseksi linnakkeeksi”.
Kontiorantaan 1957 perustetusta Karjalan jääkäripataljoonasta tuli heinäkuussa 1990 syntyneen Pohjois-Karjalan prikaatin runko. Uusi prikaati koottiin yhdistämällä Ylämyllyn ja Kontiorannan varuskuntien toiminnot.
Tuolloin ei vielä aavistettu, että uudella prikaatilla olisi elinaikaa vain vajaa neljännesvuosisata.