Pisa-tulokset | Suomalaisnuorten lukutaito ja matematiikan osaaminen tippuneet selvästi

Pisa 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen jatkaa laskuaan. Suomalaiset pärjäävät silti edelleen OECD-maiden keskitasoa paremmin.

Tuoreimmat Pisa-tulokset julkaistiin tänään. Tutkimukseen osallistui 91 maata tai aluetta eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Painopisteenä oli luonnontieteellinen osaaminen, johon syvennyttiin aiemmin vuosien 2006 ja 2015 tutkimuksissa.

Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaamisen keskiarvo oli 504 pistettä. Se oli selvästi parempi kuin OECD-maiden 482 pisteen keskiarvo. Luonnontieteissä Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin menestyi yhdeksän maata.

Luonnontieteiden osaamistulokset ovat heikentyneet suuresti tutkimuskierroksista, jolloin niitä viimeksi painotettiin. Suomen pistemäärä on laskenut 59 pisteellä vuodesta 2006 ja 26 pisteellä vuodesta 2015. OECD-maiden keskiarvo on laskenut maltillisemmin.

Sekä lukutaidon että matematiikan osaamisen keskiarvot ovat laskeneet laajasti Pisa-tutkimuksissa. Edelliseen, vuoden 2022 tutkimuskierrokseen verrattuna lukutaidon keskiarvo heikentyi nyt peräti 43 maassa ja parani vain yhdeksässä.

Suomalaisnuorilla lukutaidon tulos heikkeni 16 pisteellä eli saman verran kuin OECD-maissa keskimäärin. Tulos pysyi OECD-maiden keskiarvoa parempana, ja Suomen edelle sijoittui tilastollisesti merkitsevästi 14 maata.

Matematiikassa OECD-maiden keskiarvo oli vuodesta 2022 heikentynyt kahdeksalla pisteellä. 19 maata menestyi nyt matematiikassa Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa, että vaikka tuloksissa oli positiivisiakin puolia, huoli oppimistulosten heikentymisestä on suuri.

Hänen mukaansa hallitus on siksi kehittänyt perusopetusta monin tavoin kuten lisäämällä vähimmäistuntimäärää ja uudistamalla oppimisen tukea.

– Olen vakuuttunut siitä, että näillä toimilla vahvistamme oppimista ja osaamista, ministeri sanoi puheessaan.

Adlercreutzin mukaan kannattaisi myös varmistaa, että uudistukset siirtyvät käytäntöön. Esimerkiksi jos kunta on jo aiemmin tarjonnut tavallista enemmän perusopetustunteja, se ei välttämättä enää nosta tuntimäärää, vaikka vähimmäisrajaa korotetaan.

– Pohdin kyllä tulevaisuutta ajatellen, pitäisikö valtionosuusjärjestelmää uudistaa niin, että voimme paremmin varmistaa hallituksen tahdon toteutumisen myös rahoituksen muodossa, ministeri sanoi tiedotusvälineille.

Pisa-tulosten heikkenemiseen vaikuttaa suuresti nuorten osaamiserojen kasvu. Kaikilla arviointialueilla parhaiten menestyvien oppilaiden osuus on vähentynyt, kun taas heikoimmin suoriutuvien osuus on kasvanut.

Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja, yliopistotutkija Arto Ahonen kutsui ilmiötä ”inhottavaksi kierteeksi”. Hänen mukaansa sadan pisteen ero heikosti ja kohtalaisesti suoriutuvien välillä tarkoittaa jo vähintään kolmen vuoden oppimäärää.

– Eli jos on ysiluokkalaisen tasolla olevia ja kuudennen luokan tasolla olevia, opetuksen sujuva järjestäminen voi tulla tosi vaikeaksi varsinkin, jos he ovat samassa ryhmässä. Tämän trendin taklaaminen on ehdottomasti se tärkein, mihin meidän pitää kiinnittää huomiota, Ahonen sanoi STT:lle.

Ahonen huomautti, etteivät pelkät koulutustoimet riitä, vaan myös ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa oppimiseen.

– Myöskin se, miten kouluun suhtaudutaan ja minkälainen työskentelykulttuuri on. Ja jos lukuharrastuneisuus vähenee, se vaikeuttaa kaikkien asioitten oppimista ja omaksumista.

Myös Adlercreutz toi esille asenteiden vaikutuksen.

– Jos ajattelee, että tiede on vain jonkun näkemys ja sen voi yhtä hyvin korvata maalaisjärjellä, sellainen vastaus korreloi huonon tuloksen kanssa näissä tieteellisissä testeissä, hän sanoi.

Ministeri arvioi, että maailmalla kasvava tiedevastaisuus on osaltaan heikentänyt oppimista.

– Kun tiedettä kyseenalaistaa ja alkaa tehdä politiikkaa tieteen aihepiirien ympärillä, se on huono polku, koska se vie kohti heikompaa oppimista ainakin näiden tulosten valossa. Siinä peräänkuulutan kaikilta järkeviä puheenvuoroja.

Adlercreutz totesi puheessaan, että hyvinvoiva lapsi myös oppii paremmin. Hän kuitenkin myönsi tiedotusvälineille lapsiperheköyhyyden kasvaneen tällä hallituskaudella.

– Tätä Pisa-tulosta ei kannata sinänsä kytkeä tähän trendiin, mutta yleisellä tasolla on tietenkin niin, että jos on taloudellisesti hyvät edellytykset, silloin edellytykset pärjätä koulussakin ovat paremmat.

Ministeri nosti esiin myös loppukesästä käydyn koulushoppailukeskustelun, jossa usein karsastettiin kouluja, joissa oli runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Hän kertoi, että vuoden 2022 Pisa-tutkimuksessa selvitettiin, miten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä vaikuttaa muiden oppimiseen.

– Todettiin, ettei siinä ole korrelaatiota. Muut oppilaat oppivat yhtä hyvin koulussa, jossa on hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, kuin sellaisessa, jossa heitä on paljon. Tämä kertoo siitä, että riippumatta näistä asioista suomalaiset koulut ovat hyviä, Adlercreutz sanoi.