Perussuomalaisten temput eivät hetkauta monet "kohtalonvaalit" käynyttä Anneli Jäätteenmäkeä – Kertoo uhkauksesta, josta ei tullut mieleenkään puhua julkisuudessa
Seuraavat vaalit ovat aina kohtalonvaalit. Nyt jäitä hattuun, Anneli Jäätteenmäki toppuuttelee keskustalaisten huolia kuntavaalikevään kynnyksellä.
Perussuomalaiset pyrkii brändäämään tulevan koitoksen hallituksenkaatoprojektiksi. Oppositiopuolue lyö etenkin keskustaa niin EU:n elpymispaketilla, turvepäätöksillä kuin polttoaineen hinnallakin.
Jäätteenmäestä perussuomalaisten temput ovat peruskauraa, sillä ”politiikka on tällaista”. Valtakunnallisen tason kiistat on ennenkin valjastettu kuntavaalivalteiksi.
– Minun pitäisi tietysti hirveästi paheksua perussuomalaisia, mutta ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun oppositiopuolue toimii näin, entinen pääministeri ja puoluejohtaja huomauttaa.
Jäätteenmäki on kyllästynyt keskustan matalan kannatuksen äimistelyyn ja syyllisten etsimiseen. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa puolueen toimijoilta uusia ideoita.
– Kyllä se kannatus siitä kääntyy. Kuulimme vastikään etätyötä ja monipaikkaisuutta edistäviä avauksia. Niiden toteuttamisessa piisaa työtä aina osastotasolta puoluejohtoon.
– Uskoisin, että kyllä ihmiset huomaavat ainakin sen, että valokuitua tulee haja-asutusseuduille ja nettiyhteydet pelaavat.
Lisäksi Jäätteenmäki näkee, että väittely keskustan hallituspaikasta on tässä vaiheessa turhaa.
Keskustakonkarista nyt ei ole jälkiviisastelun aika.
– Demokratia toimii parhaiten, kun keskustellaan asioista, joihin voi vielä vaikuttaa.
Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja nyt-liikkeen jättämä välikysymys on Jäätteenmäestä kuntavaalipeliä.
Oppositiopuolueet väittävät, että osallistuminen unionin yhteiseen elvytykseen ei ole Suomen edun mukaista. Niissä uskotaan, että jäsenmaiden tulisi virvoittaa omia talouksiaan itsenäisesti.
Kokoomus puolestaan jätti epäluottamuslauseen. Se syyttää pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtamaan hallitusta epäonnistuneesta neuvottelutuloksesta.
– Ensinnäkin minua ihmetyttää, miksi välikysymys jätettiin nyt, kun Suomen kansallisen elvytyssuunnitelman laatiminen on jo erittäin pitkällä.
– Tämä juna menee eteenpäin. Kaikki tietävät, että paketti syntyy. Välikysymys olisi pitänyt esittää heti, kun eduskunta kokoontui syksyllä.
Vuosina 2004–2019 europarlamentaarikkona toiminut Jäätteenmäki painottaa, että Suomen edun mukaista olisi keskittyä niihin asioihin, joihin on aidosti valtaa kansallisesti.
– Maailmalla kaikki muutkin elvyttävät. Voisiko Eurooppa harjoittaa aivan toisenlaista politiikkaa?
Elpymisvälineen hylkääminen tarkoittaisi myös EU:n seitsenvuotisen budjetin heittämistä romukoppaan.
– Se tarkoittaisi kaikkien EU-projektien ja maksatusten jäädyttämistä – kuka sellaista haluaa?
Jäätteenmäestä paketin ulkopuolelle jättäytyminen olisikin ollut sekä poliittisesti että taloudellisesti hyvin hankalaa.
Jäätteenmäki ennustaa, että väittely elpymisvälineen kertaluontoisuudesta tai pysyvyydestä kiihtyy, kun EU-komission ottaman yhteisen lainan takaisinmaksu alkaa vuonna 2028.
– Kertaluontoisuushan voidaan käsittää myös niin, että väline on pysyvä. Lisäksi voidaan pohtia, mitä velkojen tosiasiallinen maksaminen tarkoittaisi markkinoiden kannalta…
Pohjimmiltaan kyse on koko EU-projektin tulevaisuudesta.
– Meidän tulisi miettiä, mihin suuntaan unionia halutaan oikeasti kehittää.
Vaikka oppositio käyttää elpymispakettia sisäpolitiikan pelinappulana, Jäätteenmäki ei halua liiaksi moittia sen toimintaa.
– Jos keskusta olisi oppositiossa, pitää miettiä, mikä se meidän kantamme sitten olisi.
Kokoomusleiriin Jäätteenmäki kuitenkin lähettää piikin.
– He aina mainostavat kuuluvansa EU-parlamentin EPP-ryhmään, joka on unionin suurin ja vaikutusvaltaisin. Miksi kokoomus ei sitten tällä kertaa vaikuttanut omaan ryhmäänsä ja Saksan liittokansleri Angela Merkeliin?
Jäätteenmäki muistuttaa, että alun perin Saksa vastusti EU:n yhteisvastuullisia lainoja.
Vasta viime vuoden toukokuussa Merkel lämpeni Ranskan presidentti Emmanuel Macronin koronapakettiesityksille.
Mutta palataan vielä EU-politiikan polttopisteestä kotoisten kuntavaalien asetelmiin.
Puolueet etsivät parhaillaan ehdokkaita kissojen ja koirien kanssa, sillä ehdokaslistojen jättöpäivä on 9. maaliskuuta.
Vaalitunnelmassa olisi kuitenkin parantamisen varaa.
Ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) joutuminen hyökkäyksen kohteeksi Eduskuntatalon edessä, Helsingin keskustanaisten virtuaalitapahtuman rasistinen häirintä ja Oulun vihreiden toimiston töhriminen hakaristein ovat nostaneet esille huolia poliittisen ilmapiirin muuttumisesta aikaisempaa aggressiivisemmaksi.
Kuntavaaliehdokkaaksi ryhtyvä ottaa sen riskin, että somessa tai kadulla saattaa joutua sylkykupiksi.
Jäätteenmäki tuomitsee kaiken häirinnän, mutta huomauttaa, että uhkaavia tilanteita on ollut ennenkin.
Esimerkiksi 1990-luvun alun talouskriisin aikaan poliitikkojen turvajärjestelyjä jouduttiin lisäämään.
Vuosina 1994–1995 Jäätteenmäki toimi Esko Ahon (kesk.) luotsaaman hallituksen oikeusministerinä.
– Olen itsekin saanut tappouhkauksen, mutta tuolloin ei tullut mieleenkään kertoa siitä julkisuuteen.
– Nykyisin uhkailusta puhutaan avoimemmin. Varmaan on parempi niin.