Perinteinen television katselu vähenee, sisällöt haetaan älytelevisiolla verkosta
Perinteinen lineaarisen television katselu vähenee, ja suomalaiset katsovat sisältöjä entistä enemmän verkon yli älytelevisiosta.
Television katselua ja radion kuuntelua mittaava Finnpanel kertoi keskiviikkona tuoreita lukuja viime vuoden tv-katselusta. Suoratoisto- ja videopalveluiden osuus kaikesta tv:n katseluajasta Suomessa on kasvanut kymmenessä vuodessa 19 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2014 suoratoisto- ja videopalvelujen katseluajan osuus oli 10 prosenttia, kun se viime vuoden lokakuussa oli liki kolmanneksen eli 29 prosenttia.
Alle 45-vuotiaiden kohdalla muutos on vielä suurempi, 40 prosenttiyksikköä. Vuonna 2014 suoratoisto- ja videopalvelujen katseluaika oli 22 prosenttia alle 45-vuotiailla, kun se viime vuoden lokakuussa oli 62 prosenttia.
MTV:n suunnittelujohtaja Pauli Jäämies sanoo STT:lle, ettei ole mitään indikaatiota siitä, etteikö myös koko kansan osuus suoratoisto- ja videopalveluiden katseluajassa menisi lineaarisen television katselun ohi.
Myös Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun uskoo, että käyrät risteävät myös koko kansan osalta.
– Telkkari on ollut viime vuosina viihde-elektroniikassa kodinhankintojen ykkönen. On ostettu telkkareita, jotka ovat entistä suurempia, kyvykkäämpiä ja myös niiden muita kykyjä aletaan käyttää. Eli verkon yli katsotaan sisältöjä. Siinä tulee samassa paketissa molemmat versiot. Älytelkkareissa on sovellukset valmiina aika moneen eri palveluun, niin näen, että porukka ottaa ne yhä enemmän käyttöön, Brun sanoo.
Viime vuonna Suomen katsotuin tv-ohjelma oli Linnan juhlat, jota seuraamaan tv:n ääreen kokoontui 47,3 prosenttia Suomen väestöstä. Sekä Brun että Jäämies korostavat, että yhtenäiskulttuurilla on tulevaisuutta.
– Ehdottomasti on. Siinä ylipäätään tv-sisällöillä, journalismilla on aivan keskeinen rooli. Olemme pieni kansakunta, meidän täytyy olla yhtenäisiä siinä. Meillä kaikilla mediataloilla on merkittävä rooli siinä, Jäämies sanoo.
Brun nostaa esiin esimerkiksi UMK:n ja Euroviisut. UMK:lla oli 1,36 miljoonaa katsojaa, Euroviisujen semifinaalilla 1,27 miljoonaa ja Käärijän tähdittämällä finaalilla 1,74 miljoonaa katsojaa.
– Minusta on jännä seurata esimerkiksi UMK:n ja Euroviisujen lähetysten suosiota. Se oli – ei nyt ehkä alamaissa – mutta huomattavasti pienempi osa väestöstä tiesi niiden olemassaolosta. Nyt niissä on ollut hurjan iso noste viime vuosina. Tosin Suomikin on pärjännyt viime vuosina hyvin. Jotenkin on onnistuttu tekemään siitä sellainen tapahtuma, joka halutaan kokea yhdessä. Tässä tapauksessa sitten telkkarin ääressä, Brun sanoo.
Suomessa joka toiseen talouteen tilataan maksullista tv-sisältöä. Brun sanoo, että Suomessa on ihan erilainen kulttuuri kuin muissa Pohjoismaissa.
– Suomessa on ja on ollut valtava tarjonta vapaasti katsottavia lineaarisen television kanavia verrattuna muihin Pohjoismaihin. Muissa Pohjoismaissa saa lähinnä julkisen palvelun kanavat ja ehkä jonkun muun kanavan ilmaiseksi. Kaikki muut kanavat pitää maksaa.
Brun lisää, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ihmiset ovat tottuneet maksamaan tv-sisällöistä.
– Mutta kulttuuri muuttuu tai siis halukkuus maksaa laadukkaasta sisällöstä, Brun sanoo viitaten Suomeen.
Alkuviikon iso puheenaihe suomalaisessa mediakentässä on ollut MTV:llä ja Nelosella erilaisissa johtotehtävissä työskennelleen Jorma Sairasen 70-vuotishaastattelu Helsingin Sanomissa, jossa hän sanoi, että Sanoma-konsernin pitää ostaa MTV itselleen.
Lisää löylyä lyötiin tiistaina, kun ruotsalaislehti Affärsvärlden kertoi teleyhtiö Telian valmistautuvan myymään tv-yhtiö TV4:n, jonka omistuksiin kuuluu myös MTV.
Jäämies sanoo, ettei kauheasti yllättyisi, jos konsolidaatiota (fuusioitumista) tapahtuisi myös Suomessa.
– Suomalaisessa mediamarkkinassa ovat oikeastaan isoimmat muutokset tapahtuneet viimeksi 2019, kun Sanoma ja Disney aloittivat myyntiyhteistyön. Suomalaisella medialla ei tällä hetkellä, osittain makrotalouden tilanteesta johtuen mene kauhean hyvin, Jäämies sanoo.
Brun huomauttaa, että konsolidaatiota on tapahtunut Suomessa radiopuolella, jossa ei ole enää kaupallisella puolella kuin kaksi toimijaa, Sanoma ja Bauer Media.
– Luin myös Jorma Sairasen haastattelun. Ei sinänsä huono ajatus. En tiedä, mitä kulissien takana tapahtuu. Jollain lailla pitää pystyä isommin vastaamaan globaalien pelurien tarjontaan ja kyvykkyyksiin, Brun kommentoi.
Suomessa puhuttiin käytäväpuheissa ja huhuissa aikanaan, että teleyhtiö Elisa ostaisi MTV:n. Kävikin niin, että Telia osti MTV:n heinäkuussa 2018. Miltä näyttää tulevaisuus, ovatko teleyhtiöt vielä mediayhtiöiden perässä?
– Viisi vuotta sitten telco-yhtiöt hankkivat sisältö- ja mediataloja itselleen. Kansainvälisesti trendi on mennyt toiseen suuntaan. Nyt Telialla aloittaa uusi toimitusjohtaja, jolla on varmasti oma näkemys, mihin suuntaan yhtiötä pitäisi kehittää, Jäämies sanoo. Hän lisää, että huhuja Telian myyntiaikeista on pyörinyt Ruotsissa ”viikoittain”.
– Siinä mielessä tässä ei ole mitään uutta, että näitä spekuloidaan, hän päättää.