Pekkarinen: Joko budjettikuri tai suuret yhteisvastuut
Päätökset budjettikuriin palaamisesta on tehtävä EU:ssa nopeasti, vaatii keskustan europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen.
– Jos budjettikuriin ei palata, edessä on suuret yhteisvastuut. Sellaiset pitää estää, Jyväskylässä puhunut Pekkarinen painotti,
Pekkarisen mukaan selvää on, ettei budjettialijäämien, eikä varsinkaan 60 prosentin velkasuhteen saavuttaminen välittömästi vuoden 2023 alusta ole mahdollista.
– Mutta selvä käänne kohti 60-80 prosentin rajaa kohti on välttämätöntä.
Keskustamepin mielestä pandemian seurauksena käynnistetty valtava EMU-kriteereistä piittaamaton elvytys, oli sinänsä ymmärrettävää.
– Sen ansiosta notkahduksesta noustaan, mutta valtavan velkaisena.
Pekkarisen mielestä kysymys kuuluu, onko velalla enää mitään väliä.
– Voidaanko velkaelvytystä – uutta velkaa vanhan päälle – ja sen mahdollistavaa keskuspankin ”setelien painamista” jatkaa kuinka kauan hyvänsä Emu-kriteerejä entistä enemmän rikkoen? Nyt nämä kriteerit ovat ”telakalla” ensi vuoden loppuun saakka.
Pekkarisen mukaan Eurooppa on jakautumassa finanssikuriasiassa kahteen osaan. Toista puoliskoa ei huoleta oman maansa velkaantuminen, vaan he luottavat siihen, että mikäli maa joutuu ylitsepääsemättömiin ongelmiin, muu euro-Eurooppa tulee ja pelastaa.
Näin ajattelevat ovat keskustamepin mukaan usein myös niitä eri maiden poliitikkoja, joiden tavoite pidemmällä tähtäyksellä on taloudellisen integraation syventäminen kohti yhteisiä lainoja, veroja ja menoja.
– Mielestäni oli erittäin tärkeää ja oikein, että Suomen valtiovarainministeri Annika Saarikko asettui tukemaan kestävää finanssikuria yhdessä seitsemän muun euromaan valtiovarainministerin kanssa, Pekkarinen näkee.