Pariisin ilmastosopimus astumassa voimaan pikavauhdilla

Euroopan unionilla oli perjantaina kerrankin makeita uutisia tarjolla. EU-maiden ympäristöministerit sopivat kokouksessaan poikkeusmenettelystä, joka varmistaa Pariisin ilmastosopimuksen nopean voimaantulon.

EU-maat päättivät, että EU voi vahvistaa sopimuksen jäämättä odottamaan kansallisten ratifiointien valmistumista. Se tarkoittaa, että kynnysarvot Pariisin sopimuksen voimaantulolle ylittyvät. Sopimus on tarkoitus saattaa voimaan jo marraskuussa, vajaa vuosi sen syntymisen jälkeen. Ratifiointi on edennyt pikavauhdilla; esimerkiksi Kioton sopimuksen vahvistamisessa kesti kahdeksan vuotta.

EU:lle oli vähällä käydä nolosti, sillä se meinasi jäädä muiden merkittävien sopimusosapuolten vauhdista. Sopimuksen ovat jo vahvistaneet monet suuret saastuttajat kuten Yhdysvallat, Kiina, Meksiko ja Brasilia. Kelkasta putoaminen olisi ollut kiusallista, sillä EU on esiintynyt suunnannäyttäjänä ilmastopolitiikassa.

– Olisihan se ollut vähän omalaatuinen tilanne, että sopimus olisi luiskahtanut voimaan ilman Euroopan unionia, sanoi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Brysselissä kokouksen jälkeen.

Näin olisi voinut käydä, sillä voimaantulokynnys on lähellä. Pariisin sopimus astuu voimaan kuukausi sen jälkeen, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, joiden osuus maailman kasvihuonepäästöistä on vähintään 55 prosenttia.

Toistaiseksi kasassa on 61 maata, joiden päästöosuus 48 prosenttia. Intia on vahvistamassa sopimuksen lähipäivinä ja Kanada ja Indonesia ovat viestittäneet tekevänsä lähiaikoina samoin.

EU-maiden ratifiointipäätös edellyttää vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän. Sitä odotetaan ensi tiistaina. Tämä takaisi sen, että sopimus voisi astua voimaan marraskuun alussa juuri ennen Marokon Marrakechin ilmastokokouksen alkamista.

Euroopan komissio otti hyvistä uutisista kaiken ilon irti. Harvoin EU-kokousten jälkeen tiedote ehtii linjoille yhtä nopeasti.

– Tästä Euroopassa on kyse: vaikeina aikoina yhdistämme toimiamme ja pystymme vaikuttamaan, hehkutti ilmastokomissaari Miguel Arias Canete tiedotustilaisuudessa.

Sopu edellytti taivuttelua etenkin Puolan kohdalla. Maa vaati takeita siitä, että sen hiiliriippuvainen talous huomioidaan jatkoneuvotteluissa, jotka koskevat sopimuksen kansallista toimeenpanoa.

– Keskustelu oli pitkää ja värikästä. Tekstiä hiottiin pitkään ja hartaasti. Ei siellä takeita annettu kenellekään, Tiilikainen kommentoi.

Kokouksen loppulausumassa Puolan huolia heijastelevat yleiset viittaukset siihen, että jokaisella jäsenmaalla on oikeus omaan energiapalettiinsa.