Pakkoruotsin poistamiskokeilu etenemässä vihdoin eduskuntaan

Kokeilu kouluruotsin muuttamisesta valinnaiseksi on tulossa eduskuntaan ensi vuoden aikana, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministerin esikunnasta.

Sitä ennen kokeiluesitystä puidaan joulukuussa osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmässä.

Esityksen antamista voidaan kuitenkin pitää melko varmana, sillä etenemisestä viestivä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on tunnettu niin sanotun pakkoruotsin kannattajana.

– Valintojaan tekevälle koululaiselle on aika kohtuuton vaatimus tietää varmaksi, aikooko hän joskus valtiolle töihin, hän perusteli kantaansa viime eduskuntavaalien alla.

Kokeilu on yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista, mikä voitaneen lukea perussuomalaisten aikaansaannokseksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kyseltiin jo kesällä kokeilun perään ja epäiltiin, tuleeko sitä ollenkaan.

Ministeriön mukaan esityksen kanssa ei ole vitkasteltu, vaan se on ollut perustuslaillisuuden arvioinnissa oikeusministeriössä.

Ministeriöt eivät kerro, onko esitys havaittu perustuslain mukaiseksi. Sitäkään ei kerrota, millaisena kokeilua esitetään toteutettavaksi.

Kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.) sanoo luottavansa siihen, että kokeilu tulee.

– Monelle on varmasti tullut mieleen, että onko tätä viivytelty, kun asia on kestänyt ja kestänyt, mutta me luotamme nyt ministerin sanaan.

STT:n haastattelemat asiantuntijat sanovat, että kokeilun perustuslaillisuutta ei voi arvioida näkemättä varsinaista esitystä.

Apulaisprofessori Janne Salminen Turun yliopistosta muistuttaa, että ruotsi ja suomi ovat perustuslaissa kansalliskieliä.

– Kielellisten oikeuksien asema lähtee siitä, että kielellinen vähemmistö pyritään turvaamaan.

Salmisen mukaan tämä tarkoittaa muutakin kuin oikeutta saada palvelut molemmilla kielillä. Jokaisella on esimerkiksi oikeus oppia kansalliskieliä.

Jos toinen kielistä korvataan paikallisesti vieraan kielen opetuksella, se voi asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.

– En voi mahdollista tulevaa esitystä näkemättä sanoa, että perustuslaki välttämättä olisi kokeilun esteenä, mutta tässä kansalliskielten kontekstissa se pitää arvioida.

Jos kokeilu on laaja ja kestää monia vuosia, pitää arvioida, miten se vaikuttaa ruotsin kielen taitoon Suomessa.

Emeritusprofessori Mikael Hidén

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Hidén sanoo, ettei kokeilu ole itsessään perustuslain vastainen.

– Riippuu siitä, missä puitteissa se järjestetään. Jos kokeilu on laaja ja kestää monia vuosia, pitää arvioida, miten se vaikuttaa ruotsin kielen taitoon Suomessa, hän pohtii.
– Jos kokonainen koululaispolvi jäisi vaille ruotsin taitoa, herää kysymys, tulisiko silloin julkiselle vallalle velvoite huolehtia, että kaikilla on yhdenvertaiset oikeudet oppia toista kotimaista kieltä.

Vaalikonevastausten perusteella eduskunnasta noin puolet olisi valmis luopumaan ruotsin opiskelun pakollisuudesta ja noin puolet säilyttäisi tilanteen ennallaan.

Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto selvittivät suomea äidinkielenään puhuvien ruotsikantoja toissa vuonna laajassa tutkimuksessa, johon osallistui yli 7 300 ihmistä.

Kolme neljäsosaa kannatti pakollisesta ruotsin opiskelusta luopumista.

Liki 70 prosenttia vastanneista oli kuitenkin sitä mieltä, että olisi sääli, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta.

Suurin osa koki myös, että Suomelle on kaksikielisyydestä taloudellista hyötyä.