Orpon lupailemasta käänteestä ei näy mitään merkkejä – Työllisyys jatkoi heikkenemistään
Työttömien määrä jatkoi kasvuaan elokuussa. Tilastokeskuksen mukaan 15–74 -vuotiaita työttömiä oli elokuussa 53 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla työllisten määrä väheni 23 000:lla.
20–64 -vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 75,7 prosenttia.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi eduskunnan kyselytunnilla aiemmin syyskuussa, että työllisyyden parantuminen olisi alkanut ja että ensi vuodelle odotetaan jo selkeästi parempia työllisyyslukuja.
Elokuun luvut eivät kuitenkaan vielä näytä merkkejä toivotusta käänteestä.
Naisten työllisyys heikkeni enemmän kuin miesten. Työllisiä naisia oli elokuussa 17 000 vähemmän, kun taas työllisiä miehiä oli 6 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
Samalla työttömyysasteen trendiluku nousi 10 prosenttiin. Heinäkuussa se oli 9,8 prosenttia.
– Yhtä korkeaa työttömyysastetta ei löydy työvoimatutkimuksen nykyisestä, vuodesta 2009 alkavasta trendisarjasta, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joanna Viinikka tiedotteessa.
Kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 9,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,5. Aiempiin vuosiin verrattuna elokuun työttömyysaste on viimeksi ollut korkeampi vuonna 1998, jolloin se oli 10,2 prosenttia.
Tilastokeskus huomauttaa, että luku ei tosin ole täysin vertailukelpoinen, sillä työvoimatutkimuksen menetelmät ovat sittemmin uudistuneet.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom arvioi, että kuluttajien heikko luottamus näkyy myös työllisyydessä.
– Suomen taloutta jarruttaa työttömyyden ja heikon luottamuksen kierre. Kasvava työttömyys horjuttaa kuluttajien luottamusta, mikä vähentää yksityistä kulutusta. Heikko yksityinen kulutus lisää työttömyyttä entisestään ja kierre on valmis, Ohlsbom toteaa tiedotteessa.
Työllisyyden elpyminen edellyttää kuluttajien luottamuksen vahvistumista ja vientikysynnän piristymistä, hän sanoi. Myönteisiä merkkejä saadaan laskeneista koroista sekä matalana pysyneestä inflaatiosta, jotka tukevat kuluttajien ostovoimaa. Optimismia varjostaa presidentti Donald Trumpin arvaamaton ulkopolitiikka ja Venäjän hyökkäyssota.
– Poikkeuksellinen geopoliittinen epävarmuus jarruttaa työmarkkinoiden käännettä myös Suomessa, Ohlsbom arvioi.
Asuntoluotottaja Hypon pääekonomisti Juho Keskinen huomautti kommentissaan, että työttömyysastetta nostaa myös työvoiman tarjonnan eli työikäisen väestön kasvu.
Sitä on kasvattanut nettomaahanmuutto, joka kääntyi kasvuun vuonna 2022.
– Uusia avoimia työpaikkoja syntyy matalasuhdanteessa vain vähän, ja samaan aikaan voimakas nettomaahanmuutto on kasvattanut työvoimaa. Tulijat ovat keskimäärin kolmekymppisiä ja valtaosin työikäisiä, mutta koulutus- ja ammattitausta vaihtelee tekniikasta ja ICT:stä hoivaan ja palveluihin. Olennaista on, että he hakeutuvat työmarkkinoille myös heikossa suhdanteessa, Keskinen sanoi tiedotteessa.