Oppositio kiitteli kehityspolitiikan sisältöä, leikkauksille ankarat moitteet

Oppositio on enimmäkseen tyytyväinen hallituksen kehityspoliittisiin painopisteisiin. Sen sijaan kehitysyhteistyörahojen leikkausten nähtiin vesittävän pahoin hyvät tavoitteet, kun eduskunta antoi keskiviikkona palautetta hallituksen kehityspoliittisesta selonteosta.

Suurin oppositioryhmä SDP halusi antaa hallitukselle sekä myönteistä että korjaavaa palautetta.

SDP:n ryhmäpuhuja Jutta Urpilainen kiitteli sitä, että selonteko näkee kehityspolitiikan luontevana osana Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa: yhteydet ihmisoikeuksiin, turvallisuuteen ja talouteen sekä Suomen kansainväliseen asemaan on tunnistettu tyylikkäästi,. Aktiivinen kehityspolitiikka on osa pohjoismaista mallia, Urpilainen muistutti.

Urpilaisen mukaan toinen ruusu on syytä antaa painopistevalinnoista, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantamisesta ja rauhanomaisen demokraattisen yhteiskunnan vahvistamisesta. Ne edustavat Urpilaisen ja SDP:n ryhmän mielestä suomalaisen kehityspolitiikan pitkää linjaa.

Moitteita oppositio jakoi kuitenkin varsinkin rahoituksesta. Urpilaisen mukaan muuttoliikkeen alkussyihin puuttumisen uskottavuus kärsii pahoin siitä, että hallitus leikkaa lähes puolet varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnatuista varoista.

– Esimerkiksi humanitaarisen avun puute ja pakolaisleirien resurssipula on suorassa yhteydessä muuttoliikkeen lisääntymiseen, Urpilainen muistutti.

SDP:n eduskuntaryhmän mielestä hallituksen pitäisi arvioida kehitysavun leikkaukset uudelleen maaliskuun kehysriihessäa ja palauttaa osa leikkauksista kehyksiin.

RKP:n Stefan Wallin huomautti, että euromääräisesti eniten leikkauksia kohdistuu monenkeskiseen yhteistyöhön ja YK-järjestöille annettavaan yleiseen tukeen.

– YK-järjestöjen tukea leikattiin itse asiassa 60 prosenttia tänä vuonna. On selvää, että kansainvälinen maineemme vastuullisena pohjoismaisena valtiona on saanut tästä kolhun, Wallin näki.

Wallinin mielestä on älyllisesti epärehellistä, että hallitus pakolaiskeskustelussa painottaa, että Suomen pitäisi auttaa siellä missä ongelmat syntyvät.

– Ei ole oikein toistuvasti korostaa ennaltaehkäisevään toiminnan merkitystä – eli niihin kriisialueisiin panostamista, joista nälkä, kurjuus ja pakolaisvirrat saavat alkunsa – jos samalla radikaalisti leikataan kehitysvaroja.

Vihreiden Jani Toivola pahoitteli sitä, että olemme jäämässä yhä kauemmaksi 0,7 prosentin tavoitteesta, johon olemme kansainvälisesti sitoutuneet.

– Viime vuonna kävimme jo 0,6 prosentissa, joten tuo tavoite ei ole utopiaa.

Toivolan mukaan leikkausten seurauksena keskeytyy tärkeitä hankkeita.

– Menetämme asiantuntijuutta ja osaamista sekä jo kehitykseen sijoitettua pääomaa.

Toivola muistutti, että hallitus on leikannut kansalaisjärjestöiltä 43 prosenttia näiden tuesta.

– Tämä heikentää huomattavasti järjestöjen edellytyksiä jatkaa toimintaansa erityisesti hallitusohjelman kehitysyhteistyön pääteemojen, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantamisen, demokratian ja vakaan kehityksen tukemisen parissa. Sama koskee hallituksen tärkeää painotusta hauraimpiin valtioihin, joissa juuri järjestöjen rooli on korvaamaton.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) kiisti Suomen maineen kärsineen kehitysyhteistyövarojen leikkaamisesta. Hänen mukaansa Suomen kehitysyhteistyö on maailmalla ollut niin pitkäjänteistä ja laadukasta, että yksittäiset leikkaukset eivät vaikuta Suomen maineeseen sitä tai tätä.

Toivakka arveli, että keskustelu Suomen maineen kärsimisestä on pitkälti kotikutoista. Ministerin mukaan muualla sitä ei niinkään harrasteta.