YTL valmistelee suullista osaa vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeisiin

Ylioppilastutkintolautakunta valmistelee vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeiden suullista osaa.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Tiina Tähkän mukaan tavoitteena on, että pitkän ja keskipitkän oppimäärän kokeissa järjestetään suullinen osa 2030-luvulla. Tällä hetkellä lukiotaipalettaan taittavat eivät siis suullisin kokeisiin vielä osallistu.

– Kyllähän tämä on sen suuruusluokan uudistus, että vaaditaan aika paljon valmistelua, Tähkä perustelee.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan suullisen osaamisen koe on tarkoitus järjestää kirjallisen koetilaisuuden alussa. Kokelas voi kuunnella vastauksensa ja halutessaan äänittää sen uudestaan.

– Kyse on aika pienestä näytteestä, mutta on tosi tärkeää saada tämä kieltenopiskelun osa mukaan myös ylioppilastutkintoon.

Suullinen osuus ei siis lisää koepäivien määrää tai itse koeaikaa. Suullisen osuuden jälkeen kokelaat jatkaisivat kirjalliseen osuuteen.

– Lähtökohta on se, että tämä on pystyttävä toteuttamaan vastaavalla tavalla salikokeena kuin nykyisetkin ylioppilastutkinnon kokeet. Ei ole realistista olettaa, että tähän löytyisi niin suurta tila- ja valvojaresurssia, että voitaisiin jakautua huomattavasti pienempiin kokonaisuuksiin.

Ylioppilastutkintolautakunta on Tähkän mukaan tehnyt vuosien varrella useita kenttätestejä, joissa suullisen kokeen sujumista on kartoitettu. Niiden perusteella suullinen koe on toiminut hyvin.

– Alussa on sellainen vähän jännittävä tilanne, ennen kuin puheensorina sitten lähtee käyntiin. Tosi hyvin kokelaat ovat pystyneet omaa osaamistaan näyttämään.

Vuoden lopulla on määrä julkaista suullisista kokeista selvitys, jossa niiden toteuttamisesta kerrotaan lisää yksityiskohtia.

Suullinen osa ylioppilaskokeisiin on ollut pitkään toivottu lisä, kertoo Suomen kieltenopettajien liiton (Sukol) puheenjohtaja Outi Vilkuna.

– Tässä on todella pitkä prosessi takana, hän sanoo.

Vilkunan mukaan ylioppilaskokeiden digitalisaatio on mahdollistanut suullisen osuuden mukaan ottamisen kaikkiin kielten kokeisiin.

Nyt toteutukseen tulossa oleva suullisen kokeen malli on kuitenkin kieltenopettajien näkemyksen mukaan melko suppea. Kieltenopettajat toivovat laajempaakin suullista osuutta ylioppilaskokeisiin, sillä suullista kielitaitoa harjoitellaan kaikissa kielten oppimäärissä.

Myös Suomen lukiolaisten liitto on tyytyväinen, että suullisten kokeiden kehittäminen on lähtenyt edistymään, kertoo puheenjohtaja Pietari Meriläinen. Liittoa on hänen mukaansa kuultu ylioppilastutkintolautakunnan kehittämistyöryhmissä aktiivisesti.

Lukiolaisten reaktiot suullisiin kokeisiin ovat liiton puheenjohtajan mukaan vaihdelleet hieman. Keskustelu on hänen mukaansa ollut aktiivista mutta lopulta positiivista.

– Laajasti lukiolaiset myös ymmärtävät sen, miten suuri merkitys suullisella osaamisella on etenkin nykypäivän maailmassa kielten kanssa. He näkevät oikeutettuna, perusteltuna ja hyvänä asiana, että sitä myös mitattaisiin ylioppilaskokeessa, Meriläinen sanoo.