Oppositio hämmästeli velkaantumista ja kyseli työllisyystoimien perään
Budjettiriihen päättänyt hallitus joutui suoraan opposition kuulusteltavaksi aikaansaannoksistaan syksyn ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnilla.
Talousvaliokunnan puheenjohtajan natsat Juhana Vartiaiselta perinyt kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen ihmetteli, miten hallitus on talouden ja verotulojen vahvasti kasvaessakin onnistunut samaan aikaiseksi budjetin, jonka kattamiseen tarvitaan lähes seitsemän miljardia euroa uutta velkaa.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi, että suunta on nyt oikea: velkaantumisen taso asettuu korona-ajan jälkeen nyt samalle mittakaavalle kuin 2010-alkupuolella. Saarikko myönsi, että se on liikaa, mutta tärkeintä on oikea ura ja työllisyystoimista huolehtiminen.
Grahn-Laasonen huomautti, että hallitus lykkäsi jälleen työllisyyspäätöksiään ensi kevääseen. Hän kyseli pääministeri Sanna Marinilta (sd.), mahtaakohan Suomessa kukaan olla enää yllättynyt tästä.
Marin sanoi Grahn-Laasosen ymmärtäneen asian väärin. Hän sanoi hallituksen jo tehneen kaikki hallitusohjelmassa sovitut rakenteelliset työllisyystoimet.
– Tämä 110 miljoonaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien kokonaisuus on tälle vielä lisäystä.
Marin mainitsi myös, että riihessä päätettiin myös nopeavaikutteista työllisyystoimista joilla pyritään nopeasti saamaan eri aloille osaavaa työvoimaa.
– Eli hallitus on tehnyt, tulee tekemään ja teki myös tässä riihessä tärkeitä työllisyyspäätöksiä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli lukenut edellispäivänä lehdistä, että keskusta ja vihreät olivat jääneet vääntämään yötä myöten ilmastotoimista keskenään.
– Se oli varmaan oikea päätös, mutta onko todella niin, että tässä hallituksessa ei ole yhtään puoluetta joka olisi valmis yötä myöten miettimään, miten budjettiriihessä otetaan vähemmän velkaa eikä lisätä sitä?
Marin näki hallituksen talouspolitiikan olleen varsin onnistunutta myös työllisyyden näkökulmasta. Hän sanoi rakenteellisten toimien olevan tärkeitä, mutta isossa kuvassa tärkeintä on ollut koronan onnistunut hoito.
– Sen vuoksi meidän taloudellamme on nyt valoisat näkymät, pääministeri painotti.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman katsoi asiakseen tuoda mittasuhteita työllisyys- ja talouskeskusteluun.
– Kesäkuussa Suomen työllisyysaste nousi ensimmäistä kertaa historiassa yli 75 prosentin. Työllisiä oli enemmän kuin Tilastokeskuksen mittaushistoriassa on aineistossa kertaakaan mitattu. Hyvä niin. Tällä uralla pitää jatkaa, ja niitä toimia tulee nyt lisää.
Lindtman sanoi eduskuntaryhmänsä olevan erittäin tyytyväinen siihen, että alijäämä ensi vuodelle verrattuna tähän tämän vuoden arviointiin pienenee seitsemän ja puoli miljardia.
– Jos verrataan finanssikriisin jälkeiseen aikaan, niin sama alijäämän pieneneminen otti kahdeksan vuotta — kahdeksan vuotta. Tällä uralla pitää jatkaa, Lindtman hehkutti.