Olli Rehn varoittaa HS:ssa työn kustannusten noususta ja patistelee hallitusta toimiin – "Nyt ei haeta syyllisiä vaan ratkaisuja"
Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten on ryhdyttävä toimiin, jotta Suomi ei menettäisi kilpailukykyään suhteessa keskeisimpiin kilpailijamaihin.
Rehn kommentoi Suomen taloustilannetta Helsingin Sanomille.
Rehnin mukaan Suomen talouden ja vientiteollisuuden tilanne on kriittinen monilla aloilla tulevan syksyn ja talven aikana. Kriittinen tilanne koskee myös työn hintaa ja muista kustannuksia.
– Nyt ei haeta syyllisiä vaan ratkaisuja. Olisi tärkeää, että sekä hallitus osaltaan budjettiriihessä että työmarkkinajärjestöt kävisivät aktiivisesti läpi, mitä tälle heikentyneelle näkymälle voidaan tehdä ennen kuin ajaudutaan tilanteeseen, jossa se iskee täysillä päälle ja heikentää kilpailukykyä ja sitä kautta johtaa työpaikkojen menetyksiin vielä enemmän kuin muuten tapahtuisi, Rehn sanoo.
Rehnin mukaan monissa muissa Euroopan maissa työn hinta reagoi nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen nopeasti. Suomessa käy kuitenkin toisin.
Rehnin mukaan työn kustannusten nousu muita maita nopeammin tarkoittaa työllisyyden edellytysten heikkenemistä suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin.
Suomen Pankin ja eurojärjestelmän kesäkuisen ennusteen mukaan vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset nousevat Suomessa 2,5 prosenttia verrattuna euroalueen keskiarvoon yhteensä vuosina 2020 ja 2021.
– Vastaavasti, kun katsotaan jaksoa, jolloin tehtiin kilpailukykysopimus ja viimeistä edeltävä liittokierros, niin silloin kustannusvaikutus oli miinus 5,7 prosenttia verrattuna muuhun euroalueeseen. Kilpailukykymme parani siis olennaisesti.
Uskooko Rehn, että uusiin kilpailukykytalkoisiin olisi nyt halukkuutta?
”Kritiikin tunnen hyvin selkänahassa ja sielussakin. Mutta koronakriisi on pannut koko yhteiskunnan uuden hyvin vaikean tilanteen eteen. Sellaisessa kaikkien tahojen tulisi hakea ratkaisuja, jotta kyetään säilyttämään niin moni suomalainen työpaikka kuin mahdollista ja pelastamaan niin moni yritys kuin mahdollista”, hän sanoo.
Hän ei halua yksilöidä toimia, joita hän toivoisi työmarkkinaosapuolilta tai hallitukselta.
”Pyrin ennen muuta virittämään pohdintaa työmarkkinajärjestöissä siitä, millä tavalla tähän heikentyneeseen näkymään voitaisiin reagoida.”