Olli Rehn: Puolustusvoimien ylipäällikön tulee arvostaa asepalveluksen suorittamista
Presidentillä on oltava näkemystä ja arvostelukykyä myös sotilaallisissa kysymyksissä, muistuttaa kansanliikkeen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn.
Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö.
– Tasavallan henkeen kuuluu, että asevoimien ylin johto on vaaleilla valitulla siviilillä, demokraattisesti valitulla valtiojohtajalla. Presidentin on oltava henkisesti valmis kantamaan tätä vastuuta myös kriisin oloissa, Rehn sanoo tiedotteessa.
Ylipäällikkyys ei ole rauhanoloissakaan seremoniavirka, sillä presidentin linjattavaksi tuodaan puolustuksen keskeiset perusteet, Rehn toteaa.
– Nato-jäsenyyden myötä pöydällä on Suomen rooli liittokunnan yhteisessä puolustuksessa.
Rehn pitää oman vahvan maanpuolustuksen ylläpitämistä Suomen pääasiana myös Naton jäsenenä.
– Puolustuksemme perusta on yleinen asevelvollisuus, joka nojaa vahvaan maanpuolustustahtoon.
– Pidän siksi tärkeänä, että ylipäällikkö osoittaa arvostusta asepalveluksen suorittamista ja reserviläistoimintaa kohtaan, Rehn lisää.
Hänen mielestään tähän kuuluu myös se, että presidentin on oltava aktiivinen asevelvollisuuden kehittämistä koskevassa keskustelussa. Sotilasarvo ei Rehnin mukaan ratkaise ylipäällikkönä onnistumista, mutta upseerikoulutuksesta hän löytää hyötyjä.
– Omalta kohdaltani ajattelen, että nuoruuden kokemus varusmiehenä ja reservin upseerin johtamiskoulutus antavat paitsi ymmärrystä puolustusvoimien toiminnasta, myös kykyä hahmottaa, millaista sodan todellisuus voi olla.
– Tästä kumpuaa kaikista tärkein oppi. Vahva puolustus on Suomelle elinehto, jotta rauha säilyy rajoillamme.
Nuoruuden kokemus varusmiehenä ja reservin upseerin johtamiskoulutus antavat paitsi ymmärrystä puolustusvoimien toiminnasta, myös kykyä hahmottaa, millaista sodan todellisuus voi olla.
Olli Rehn
Presidenttiehdokkaista Rehn on sotilasarvoltaan reservin luutnantti, Harry Harkimo (Liik.) vänrikki ja Alexander Stubb (kok.) korpraali.
Ehdokkaista kaksi on käynyt siviilipalveluksen, Pekka Haavisto (vihr.) ja Jussi Halla-aho (ps.).
Mika Aaltola on vapautettu palveluksesta terveydellisten syiden vuoksi.
Varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta eivät ole suorittaneet myöskään Jutta Urpilainen (sd.), Li Andersson (vas.) ja Sari Essayah (kd.). Suomessa asevelvollisuus koskee vain yli 18-vuotiaita miehiä.
Suomalaisten enemmistö katsoo, että Suomen on oltava valmis puolustamaan toista Nato-maata. Asia selviää tuoreesta MTS-kyselystä.
Rehnin katsoo, että suomalaiset ovat sisäistäneet hyvin ”Naton musketööripykälän” eli 5. artiklan hengen, joka on ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”.
– Etulinjan maana Suomen tärkein panos yhteiseen puolustukseen on puolustaa omaa aluettamme, kaikilla käytettävissä olevilla välineillä ja yhteistyössä liittolaistemme kanssa. Samalla tämä on tärkeää myös koko liittokunnan kannalta, koska näin aluettamme ei voitaisi käyttää liittolaisiamme vastaan.
Rehnin mielestä pienevien ikäluokkien Suomessa tulisi siirtyä hiljalleen koko ikäluokan palvelusvelvollisuuteen.
– Näin kunkin ikäluokan miehistä ja naisista soveltuvimmat suorittaisivat asepalveluksen. Nykynuorille tällainen tasa-arvo alkaa olla itsestäänselvyys. Vastaavasti kannatan myös reservin yläikärajan nostamista 65 vuoteen.