Oikeusrekisterikeskus: Puolueet kädettömiä ehdokkaiden rikostaustojen selvittelyssä – ainoa vaihtoehto on luottaa ehdokkaan sanaan
Puolueilla ei todellista mahdollisuutta selvittää, onko vaaliehdokkaalla mahdollisesti rikostaustaa.
Oikeusrekisterikeskuksen mukaan puolueilla ei ole laillista perustetta pyytää ehdokkaan rikosrekisteriotetta nähtäväksi, joten ainoa vaihtoehto on luottaa ehdokkaan sanaan.
Ehdokkaiden rikostaustat ovat nousseet keskustelun kohteeksi eurovaalien alla muun muassa SDP:n Mikkel Näkkäläjärven paljastuneiden nuoruusajan rötösten vuoksi.
– Rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytäminen ei ole tietosuojapykälien mukaista, riippumatta siitä, onko pyytäjä puolue tai joku muu taho. Suomessa työnantaja tai kukaan muukaan ei voi pyytää otetta nähtäväksi, jos sille ei ole erikseen perustetta lainsäädännössä, kertoo rekisteriasiantuntija Joel Rouvinen Oikeusrekisterikeskuksesta.
Rikosrekisteritietoja voidaan joissain tapauksissa luovuttaa henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja arviointia varten.
Rikosrekisterilain mukaan Suomessa rikosrekisteriotteen voi kuitenkin saada vain neljällä perusteella: henkilö toimii lasten kanssa, hän on johtavassa asemassa yrityksessä, joka osallistuu julkiseen hankintaan, henkilö on menossa ulkomaille ja tarvitsee otteen siellä esitettäväksi tai henkilö toimii kuvaohjelmaluokittelijana eli päättää ohjelmien ja pelien ikärajoista.
Jokainen voi itse tarkistaa omat tietonsa rikosrekisteristä, mutta silloin ei saa virallista todistusta, jota voisi käyttää todistuksena kolmannelle osapuolelle.
– On sinun oikeutesi esitellä niitä vaikka kenelle, mutta työnantaja ei saa käyttää sitä tietoa tietosuojasäännösten mukaan. Työnantajalla ei ole oikeutta käyttää sitä tietoa päätöksenteossa, vaikka kuinka näyttelisit sitä paperia, Rouvinen sanoo.
Vihreiden puoluesihteerin Lasse Miettisen mukaan jokaisen vihreiden ehdokkuudesta kiinnostuneen kanssa käydään keskustelu, jossa käydään läpi muun muassa hänen taustaansa.
Keskustelussa varmistetaan, että puolue on kartalla ehdokkaan taustoista ja siitä, ettei niissä ole mitään arveluttavaa.
Kun ehdokas allekirjoittaa ehdokassopimuksen, hän vakuuttaa, että on kertonut taustoistaan rehellisesti, mukaan lukien mahdolliset aiemmat tuomiot tai käynnissä olevat tutkinnat.
– Ehdokkaan taustojen selvittäminen on siten viime kädessä luottamuksen ja julkisten tietojen varassa tapahtuvaa. Jos henkilö itse ja internet eivät kerro jotain, ei juuri enempää ole tehtävissä, Miettinen sanoo.
SDP:llä on käytössään samankaltainen sitoumus, jossa ehdokas vakuuttaa kertoneensa kaikista rikostuomioistaan ja käynnissä olevista tutkinnoista.
Myös Näkkäläjärvi allekirjoitti tällaisen sitoumuksen ehdokkaaksi asettuessaan.
– Jos ehdokas ei itse kerro omista tuomioistaan, niin siinähän ei auta sellaiset paperit, joissa ehdokas vakuuttaa kertoneensa kaiken. Kuten demareiden osalta saatiin nähdä, sekään ei auttanut. Jos ehdokas ei itse kerro, ovat puolueet aika kädettömiä tämän asian suhteen, perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo pohtii.
Helsingin Sanomien selvityksen mukaan perussuomalaisten eurovaaliehdokkaista neljä eli joka viides on saanut rikostuomion vuosina 2004–19.
Tuomittujen joukossa ovat Teuvo Hakkarainen ja Sebastian Tynkkynen.
He ovat molemmat saaneet tuomion kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, minkä lisäksi Hakkarainen on tuomittu kansanedustajatoverinsa pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta.
Slunga-Poutsalon mukaan kaikkien neljän tuomiot olivat tiedossa ehdokkaita asetettaessa.
– Totta kai ne ovat kiusallisia puolueen kannalta, turha sitä on kiistää. Toisaalta äänestäjät ovat saaneet ottaa kantaa Tynkkysen ja Hakkaraisen tuomioihin eduskuntavaaleissa, ovatko ne olleet oikeudenmukaisia ja onko niillä vaikutusta heidän työnsä ja politiikan tekemiseen. Molempien kohdalla äänestäjien mielipide oli selvä, Slunga-Poutsalo sanoo.
HS:n selvityksen mukaan keskustalla, kokoomuksella, kristillisdemokraateilla ja SDP:llä on ehdokkaidensa joukossa yksi rikostuomion saanut.
Vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n ehdokkaista kellään ei ole rikostuomiota.
Kokoomuksen ehdokkaista rikostuomion on saanut ex-kansanedustaja Kimmo Sasi, joka sai vuonna 2007 sakkorangaistuksen kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Keskustan ja kristillisdemokraattien puoluesihteerien mukaan puolueessa ei ole tietoa rikostuomion saaneiden ehdokkaiden henkilöllisyydestä.
Keskustan ehdokas on saanut tuomion päihtyneenä ajamisesta ja kristillisdemokraattien ehdokas kuolemantuottamuksesta.
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä kehottaa vaaliehdokkaita avoimuuteen menneisyytensä suhteen.
– Ehdokkaaksi lähtevien pitäisi jokaisen tiedostaa, että vanhemmat tuomiot voivat tulla esille ja usein nykyisin tulevatkin, Maanselkä sanoo.
Merkinnät tuomiosta poistetaan rikosrekisteristä rangaistuksen ankaruuden mukaan, kertoo Oikeusrekisterikeskuksen Rouvinen.
– Jos henkilö tuomitaan ehdolliseen vankeuteen, on tuomion poistoaika viisi vuotta lainvoimaisen tuomion antamispäivästä.
– Jos ehdoton tuomio on enintään kaksi vuotta, poistetaan merkintä kymmenen vuoden kuluttua. Tuomio yli kahden vuoden, mutta enintään viiden vuoden vankeusrangaistuksesta poistetaan 20 vuoden päästä, Rouvinen kertoo.
Yli viiden vuoden mittaisesta vankeusrangaistuksesta merkintä poistetaan vasta henkilön kuollessa tai täyttäessä 90 vuotta.
– Jos henkilöllä on useampia tuomioita rikosrekisterissä, ne kaikki poistuvat ankarimman tuomion poistoajan mukaan. Eli jos on vaikka ehdollinen tuomio sekä yli viiden vuoden tuomio, poistuvat molemmat viiden vuoden tuomion poistoajan mukaan, eli eivät periaatteessa koskaan.
