"Nyt meitä mitataan" – keskustan Saarikko kritisoi vihreiden turvelinjaa MT:n puoluejohtajatentissä
Turpeen käytön alasajo näyttää kasvattavan ulkomailta tuotavan hakkeen käyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa.
Keskustan Annika Saarikko ja vihreiden Maria Ohisalo olivat Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n puoluejohtajatentissä eri mieltä siitä, onko erergiapolitiikka ollut onnistunutta.
Saarikon mukaan ei ole mikään salaisuus, että keskustalla ja vihreillä on näkemysero turpeesta.
– On ihan selvää, että vihreät olisivat halunneet paljon tiukempaa linjaa siinä, miten turpeen rooli suomalaisessa energiapolitiikassa muuttuu, hän totesi.
Hallitusohjelmassa on määritetty tavoitteeksi turpeen energiakäytön vähintään puolittaminen vuoteen 2030 mennessä, ja syksyn budjettiriihessä turpeen verotusta kiristettiin.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi jo joulun alla, että turpeen ympärille ajan saatossa muodostunut vahingollinen imago on ajanut alaa alas ennakoitua nopeammin. Hallitus päättikin selvittää tarkoin, millaisia alan muutokset ovat olleet, ja rakentaa tarvittavan toimenpideohjelman.
– Näin voimakas liikehdintä ei ollut hyväksi suomalaiselle energiapolitiikalle. Se ei ollut hyväksi, ja siksi nyt pitää toimia, Saarikko sanoi.
Hän korosti, että turvealueille, alan työpaikoille ja yrittäjille pitää nyt tarjota sellaiset ratkaisut, että muutos on kestävä.
Ohisalo puolestaan sanoi, että turve on tärkeä energiapoliittinen kysymys, koska sen päästöt ovat ”valtavat suhteessa siihen, mitä päästövähennyksiä muualta voidaan saada”.
– Jos sanotaan, ettei voi täältä leikata, niin mistä sitten? Maatalouden puolelta, liikenteestä, asumisesta? Meidän täytyy tehdä toimia ihan kaikilla tasoilla.
Ohisalo muistutti, että hallitus on sitoutunut tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä, ja siihen on vielä ”valtava päästökuilu”.
– Mitä tulee turvetuotantoon, meillä on keskustan kanssa ollut erittäin hyviä keskusteluja kautta tämän koko turvekeskustelun siitä, että alan ihmisiä ei saa jättää yksin. Meidän tehtävämme on turvata, että heille turvataan tulevaisuuden koulutusmahdollisuuksia ja uusia työmahdollisuuksia.
Saarikko sanoi, että keskustalle ydinasia on kotimainen energia, joka merkitsee sekä huoltovarmuutta että suomalaista työtä.
– Maria, kun viittaat yhdessä sopimaamme turvalliseen muutokseen, niin nyt meitä mitataan.
Ohisalo vakuutti yhä, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei jää vihreistä kiinni.
Ohisalo totesi, että polttoon perustumattomien ratkaisujen kuten tuulivoiman, aurinkovoiman ja suurten lämpöpumppujen tulee olla tulevaisuuden investointikohteita.
Vihreiden puheenjohtaja esitti puun polton verotusta ratkaisuksi siihen, että hakkeella ei korvattaisi turvetta.
– Tämä on yksi vaihtoehto, jolla sitä (puunpolttoa) voidaan estää, ja panostetaan niihin uusiin ratkaisuihin jatkuvasti, Ohisalo sanoi.
Puun polton veroa on esittänyt Ylellä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen. Biomassan kysyntä voi lisääntyä myös kivihiilen alasajon myötä.