Eläkkeelle jäävä Merja Ylä-Anttila: Yle turvaa mahdollisuuksien tasa-arvoa
Merja Ylä-Anttilan viimeinen päivä Yleisradion toimitusjohtajana oli haikea. Talonväki kävi halaamassa ja toivottamassa hyvää jatkoa eläkepäiville seitsemän vuoden pestin jälkeen.
– Juuri tänään on ollut haikeat tunnelmat. Olen kohdannut kaikki ihanat yleläiset tässä. Sillä tavalla on sydän täynnä, Ylä-Anttila kertoi STT:lle tiistaina.
Keskiviikkona kapula vaihtui. Ylen toimitusjohtajana aloitti Ylä-Anttilan seuraaja, pitkäaikainen yleläinen Marit af Björkesten. Päivämäärä on sattumoisin sama, jona Ylä-Anttila sai ensimmäisen vakituisen työpaikkansa media-alalla. Hänet vakinaistettiin MTV:n uutisiin toimittajaksi 1. lokakuuta vuonna 1984.
Haikeista tunnelmista huolimatta Ylä-Anttila sanoo tuntevansa neljän vuosikymmenen ”mediataaperruksen” jälkeen myös helpotusta.
– Elämässä kuuluu mennä eteenpäin, hän tuumaa.
Ylä-Anttila nousi urallaan suomalaisen media-alan näköalapaikoille. Matkalla piti rikkoa parikin lasikattoa.
Ylen johdossa hän oli vasta toinen nainen yhtiön historiassa. Ensimmäinen oli Hella Wuolijoki vuosina 1945–1949. Ennen Ylen pestiään Ylä-Anttila toimi ensimmäisenä naisena MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana.
Urakehitys on ollut eläkepäivien häämöttäessä useasti mielessä. Ylä-Anttila näkee, että Yle on julkisena palveluna osa suomalaista mahdollisuuksien tasa-arvoa.
– Olen saanut tässä yhteiskunnassa päästä niin pitkälle kuin kyvyt riittävät. On tärkeä asia, ihan suomalaisen kansakunnan peruskalliota, että pidämme kiinni tästä tasa-arvosta.
Uralla eteneminen on vaatinut paitsi uskallusta tarttua uusiin tehtäviin myös sattumaa ja rahtusen onnea. Ylä-Anttila sanoo tulleensa alalle otollisella hetkellä. Mediassa elettiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa vahvaa kasvun aikaa. Kaupallisia tv- ja radiokanavia perustettiin lisää, ja toimittajia oli paljon.
Ylä-Anttila pohtii, että uutisoinnissa mentiin tuolloin kuitenkin pitkälti päivän agendan mukaan. Jutut olivat hänen mukaansa hyviä, mutta tänä päivänä journalismi on Ylä-Anttilan mielestä paljon monipuolisempaa. Esimerkiksi tutkiva journalismi on levinnyt laajemmin eri toimitusten työkalupakkeihin.
Siinä missä sisällöt ovat kehittyneet, alalla on nyt merkittäviä taloudellisia haasteita. Asetelma on siis kääntynyt ikään kuin päälaelleen niistä ajoista, kun Ylä-Anttila otti ensi askeliaan toimittajana.
Kuitenkin juuri tänä päivänä eletään hänen mukaansa aikaa, jossa tarvitaan laadukasta ja luotettavaa mediaa, tietoa suomalaisesta kulttuurista sekä huolehtimista yhteiskunnasta journalismin keinoin.
– Toivoisin, että julkisen palvelun Ylessä ja kaupallisessa mediassa halutaan ja jaksetaan olla journalismissa ja mediassa vahvasti mukana, hän sanoo.

Verorahoilla pyörivä Ylekään ei ole ollut turvassa talouden realiteeteilta. Valtiontalouden säästöjen vuoksi yhtiössä käytiin tänä vuonna kahdet muutosneuvottelut, joiden seurauksena henkilöstömäärän kerrottiin vähenevän yli 300 työntekijällä.
Ylä-Anttila toivoo, että myllerryksen jälkeen Ylessä saataisiin nyt keskittyä toteuttamaan laissa määriteltyä julkisen palvelun tehtävää.
Hän nostaa samassa yhteydessä esiin myös uutistoimisto STT:stä käydyn keskustelun. Uutistoimiston tulevaisuus on vaakalaudalla, koska Sanoma Media Finland suunnittelee vähentävänsä sen palveluiden käyttöä tai jopa lopettavansa käytön kokonaan. Sanoma Media Finland on STT:n pääomistaja.
Ylä-Anttila tunnustautuu optimistiksi ja sanoo uskovansa, että STT:n jatkolle löytyy ratkaisu, joka tyydyttää niin tekijöitä kuin asiakkaita.
– Kaikki varmaan ymmärsivät STT:n ympärillä käydystä keskustelusta, että siitä oli laaja huoli, myös päättäjillä. STT on iso ja merkittävä osa suomalaista yhteistä tilannekuvaa siitä, miten meillä ja maailmalla menee.
Eläkepäivillään Ylä-Anttila aikoo aivan ensiksi rauhoittua ja hengähtää. Täysin laakereillaan hän ei kuitenkaan aio levätä.
– Minulla on jokunen hallituspaikka, ja katson vähän niitä. Jotakin projektia varmaan tulee. Saa nähdä, otetaan asia kerrallaan.
Hengähdystauko lienee paikallaan. Seitsemän vuotta Ylen peräsimessä olivat tapahtumarikkaita. Ajanjaksolle osuivat niin koronapandemia, Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa kuin edellä mainitut Suomen mediahistorian suurimmat muutosneuvottelut.
Jälkensä ovat jättäneet myös muut isot uutistapahtumat pitkän uran varrelta. Mieleen on painunut esimerkiksi tapaninpäivän tsunami Kaakkois-Aasiassa vuonna 2004 suomalaisuhreineen.
Seuraajalleen Ylä-Anttila antaa yksinkertaiselta kuulostavan neuvon.
– Pysy omana itsenäsi ja muista nukkua, syödä ja juoda välillä. On tärkeää huolehtia omasta terveydestään, että jaksaa.
Hänen mukaansa Ylen toimintaedellytykset on nyt turvattu ja talo menee vakaasti kohti ensi syksyn satavuotisjuhliaan. Ylä-Anttila kuvailee Ylen kasvaneen näinä vuosina instituutioksi, joka kulkee suomalaisten rinnalla.
– Aikoinaan minulle sanottiin, että pidä, Merja, hyvää huolta Ylestä. Minä sanon, että pidetään me kaikki hyvää huolta Ylestä.