Naton uusi päämaja on valtava lasipalatsi – historiasta muistuttavat pätkä muuria, kappale vääntynyttä terästä ja vanha Trabant
Pohjois-Atlantin puolustusliittoa on johdettu Brysselistä jo yli viisi vuosikymmentä, mutta nykyisessä hallintorakennuksessaan Nato on toiminut vasta muutaman vuoden.
Rakennustyöt alkoivat vuonna 2010 ja muutto vanhasta päämajasta vietiin loppuun vuonna 2018. Aikataulut venyivät vuosien varrella ja budjetit paukkuivat. Erityisesti huipputason tietoturvan rakentaminen otti aikansa.
Entinen päämaja rakennettiin sodanaikaisen saksalaisen sotilaslentokentän päälle vuonna 1967 Ranskan presidentin Charles de Gaullen vedettyä maansa Naton sotilasrakenteista ja häädettyään järjestön Pariisista.
Tuolloin Natossa oli vain 15 jäsenmaata, ja vuosien varrella kiireellä rakennettu ja alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu vanha päämaja ehti käydä ahtaaksi.
Uusi rakennus on yli 254 000 neliömetrin lattiapinta-alallaan peräti 80 prosenttia entistä suurempi. Rakennus muodostuu kahdeksasta pitkästä 7-kerroksisesta ja neljästä lyhyestä 4-kerroksisesta siivestä. Työssä rakennuksessa käy päivittäin noin 4 200 ihmistä.
Sotilasliiton historiasta muistuttaa rakennuksen edustalla kolme muistomerkkiä: itäsaksalainenTrabant-henkilöauto, pätkä Berliinin muuria sekä kappale terrori-iskussa tuhoutunutta New Yorkin World Trade Centeriä.
Naton päämajan Trabant on kopio autosta, jolla silloinen Bulgarian Atlantti-seuran puheenjohtaja ja myöhempi ulkoministeri Solomon Passy vei Naton pääsihteerin Manfred Wörnerin ajelulle tämän vieraillessa Sofiassa vuonna 1991.
Naton pääsihteerin Trabi-ajelu kytkeytyy myös sotilasliiton itälaajentumiseen. Elokuussa 1990 Passy esitti Bulgarian parlamentissa pitämässään puheessa Varsovan liiton purkamista ja Bulgarian liittymistä Natoon. Saman vuoden marraskuussa Passy johti kaikkien aikojen ensimmäistä Naton päämajassa vieraillutta Varsovan liiton maan parlamenttivaltuuskuntaa.
Naton päämajan sisäänkäynnin ulkopuolella menneisyydestä muistuttaa vääntynyt teräskappale, osa syyskuun 11. päivänä 2001 terrori-iskussa tuhoutuneita kaksoistorneja.
Ruosteinen palkki on muistomerkki iskuissa kadonneille ja terrorismin vastaisissa operaatioissa eri puolilla maailmaa vuosien varrella palvelleille sotilaille.
Muistomerkki muistuttaa myös syyskuun 11. päivän iskun vaikutuksista sotilasliitolle: pian hyökkäysten jälkeen viidenteen artiklaan vedottiin ensimmäistä kertaa Naton historiassa ja terrorismi ja kriisinhallinta nousivat Naton ensisijaiseksi painopisteeksi.
Samassa tilaisuudessa toukokuussa 2017 paljastettiin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin läsnä ollessa myös toinen muistomerkki: pätkä Berliinin muuria.
Muurinpalasessa nähtiin tuolloin mediassa myös symboliikkaa ja piikki Trumpille, joka kaavaili aikanaan Meksikon eristämistä Yhdysvalloista vastaavalla muurilla.