Naton tehostettu läsnäolo pohjoisessa konkretisoituu suurharjoituksessa
Nato ilmoitti helmikuussa tehostavansa sotilaallista läsnäoloaan pohjoisessa Yhdysvaltain ja Euroopan suhteita kiristäneen Grönlanti-kiistelyn jälkeen. Ensi viikolla sotilasliitto voi näyttää olleensa sanojensa mittainen, kun peräti 25 000 sotilasta yli kymmenestä eri maasta osallistuu Cold Response 26 -harjoitukseen Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa.
Norjan johtama suurharjoitus tosin järjestetään joka toinen vuosi, joten tämänkin kevään harjoituksesta oli päätetty jo aikapäiviä ennen kuin Nato ilmoitti läsnäolon lisäämisestä pohjoisessa Arctic Sentry -nimen alla.
Suomen rooli Cold Responsessa on merkittävä, sillä lähes kolmasosa joukoista harjoittelee Suomen maaperällä. Tästä 7 500 sotilaan joukosta vajaa puolet on suomalaista ja reilu puolet ulkomaalaisia Ruotsista, Yhdysvalloista, Italiasta ja Britanniasta.
Rovajärven harjoitusalueelle saapuu muun muassa kokonainen ruotsalainen divisioonan esikunta alaisineen, yhteensä noin 2 000 sotilasta. Toiseksi suurin liittolaisjoukko harjoituksessa on ranskalainen pataljoona.
Osa ulkomaisista joukoista on saapunut Suomeen jo ennen harjoituksen alkua esimerkiksi olosuhde- ja kalustokoulutukseen.
Suomessa harjoittelevaa monikansallista joukkoa johtaa Mikkelissä sijaitseva suhteellisen uusi Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoporras. Tätä normaalioloissa pientä esikuntaa vahvistetaan harjoituksen aikana liittokunnan henkilöstöllä.
Maavoimien lisäksi Cold Responsessa on mukana myös Ilmavoimat. Hornet-hävittäjät lentävät Lapin ja Karjalan lennostoista käsin laajalla alueella, joka kattaa Pohjois-Norjan, Ruotsin ja Suomen ilmatilan.
Kotimassa ilmatoiminta painottuu Rovaniemen, Sodankylän, Utsjoen ja Kilpisjärven väliselle alueelle.
Vaativissa olosuhteissa tapahtuvan liittolaisjoukkojen yhteistoiminnan testaamisen lisäksi Cold Responsessa harjoitellaan myös Suomeen saapuvien kansainvälisten joukkojen vastaanottamista. Tästä ja joukkojen logistisesta tuesta Pohjois-Suomessa huolehtii Puolustusvoimien logistiikkalaitos.
Eri maista tulevat liittolaiset keskitetään Suomeen eri ajankohtina ja useilta rajanylityspaikoilta.
– Tämä on meille vuoden tärkein harjoitus myös logistiikan ja isäntämaatuen harjoittelun näkökulmasta. Olemme jo valmiiksi hyvin yhteensopivia kaikkien harjoituksessa kanssamme operoivien joukkojen kanssa, mutta taistelut voivat alkaa vasta, kun joukot on saatu onnistuneesti alueelle, taisteluharjoituksen johtaja, eversti Marko Kivelä sanoo Maavoimien tiedotteessa.
– Joukkojen sujuva ja turvallinen keskittäminen tehtäviinsä talviolosuhteissa on siksi tärkeä harjoiteltava asia, hän jatkaa.
Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus puolestaan toteuttaa Cold Responsen yhteydessä historiansa suurimman kertausharjoituksen, kun lähes 350 reserviläisen johtamisjärjestelmäpataljoona rakentaa joukkojen tarvitsemat kriittiset viestiyhteydet ja ylläpitää niitä.
Suomessa Cold Response toteutetaan pääosin Rovajärven harjoitusalueella, mutta joukot näkyvät liikenteessä myös muualla. Harjoitusjoukot vaikuttavat pohjoisen alueen liikenteeseen erityisesti Rovaniemen, Kemijärven ja Sodankylän alueilla ennen harjoituksen alkua ja sen päättymisen jälkeen.
Suuret joukkojen siirrot vaikuttavat merkittävästi pohjoisen alueen liikenteeseen. Keskitysmarssit näkyvät tieverkolla erityisesti ennen taisteluvaiheen alkua 9.–11.3. ja sen päätyttyä 19.–21.3.
Lähi-idän kiristynyt tilanne vaikutti harjoitukseen siten, että Yhdysvallat perui norjalaistietojen mukaan useiden F-35-hävittäjien osallistumisen Cold Responseen jo ennen kuin ilmahyökkäykset Irania vastaan alkoivat.
Cold Responsessa toteutetaan Norjan puolustusvoimien mukaan myös suurimittainen simulaatioharjoitus, johon osallistuu vielä paljon suurempi määrä kuvitteellisia joukkoja kuin varsinaiseen sotaharjoitukseen. Tämä tuo lisää monimutkaisuutta ja vaatimuksia harjoituksen esikunnille myös strategisella tasolla.