Nato-maat varautuvat Trumpin tylytykseen
Naton huippukokous keskiviikkona ja torstaina Brysselissä on presidentti Donald Trumpin näytös.
Kokouksen onnistuminen on kiinni siitä, miten Trump esiintyy: Kuinka tiukkasanaisesti hän kovistelee Nato-kumppaneita ja vahvistaako hän Yhdysvaltain sitoutumisen sotilasliittoon.
Amerikkalaispresidentin viesti on ollut kova.
Maanantaina Twitterissä Trump arvosteli jälleen sitä, että Nato hyödyttää Eurooppaa paljon enemmän kuin Yhdysvaltoja. Hän viittasi Nato-maiden puolustusmenoihin, jotka jakautuvat epätasaisesti.
Yhdysvaltain liikkeitä tulkitaan Natossa mielellään siten, että puheet ja teot pidetään erillään.
Pääsihteeri Jens Stoltenberg on useaan otteeseen korostanut, että Yhdysvallat on sitoutunut Eurooppaan teoilla.
Yhdysvallat hakee kokouksesta näyttöjä siitä, että eurooppalaiset liittolaiset ja Kanada kasvattavat sotilasmenojaan.
Trumpin hallinnon etukäteen lähettämät kovistelukirjeet ovat omiaan heikentämään ilmapiiriä.
New York Times kertoi viime viikolla, että muun muassa Saksalle, Belgialle, Norjalle ja Kanadalle lähetetyissä kirjeissä Trump vihjaa sotilaallisen läsnäolon mukauttamiseen, jos taakanjako ei muutu tasapuolisemmaksi.
Viime vuonna Brysselissä järjestetty epävirallinen huippukokous oli jo varoittava esimerkki siitä, että Trump voi tuottaa yllätyksiä.
Kokous päättyi epävarmuuteen, koska Trump ei odotuksista huolimatta vahvistanut maan sitoutumista yhteisiin turvatakuisiin.
Pelkona on, että Nato-kokous päättyy samoissa sekavissa tunnelmissa kuin Kanadan G7-kokous viime kuussa.
Presidentti Trump sanoutui tuolloin irti yhteisestä päätöslauselmasta tviitillä, jossa hän perusteli päätöstä Kanadan epäreiluilla tulleilla.
Alkava kauppasota varjostaa myös tapaamista tällä viikolla.
Yhdysvallat on selvittänyt autotullien korottamista, mikä olisi merkittävä isku eurooppalaisille autonvalmistajille.
Yhdysvaltain presidentit ovat patistaneet aiemminkin Eurooppaa kasvattamaan puolustusmenojaan.
Trumpin kielenkäyttö on kuitenkin edeltäjiään voimakkaampaa.
Naton tuoreimpien tietojen mukaan 15 jäsenmaata täyttäisi kahden prosentin menotavoitteen vuoteen 2024 mennessä. Nato-maat ovat sopineet, että maat nostavat puolustusmenonsa kohti kahta prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tänä vuonna tavoitteen on täyttämässä kahdeksan liittolaista.
– Puhumme suurimmasta panostuksesta puolustusmenoihin sitten kylmän sodan. Jokainen liittolaisista, 100 prosenttia, kasvattaa puolustusmenojaan, antoi tunnustusta Yhdysvaltain Nato-lähettiläs Kay Bailey Hutchison ennen huippukokousta.
Tylytti Trump kumppaneitaan miten pahasti tahansa, sotilasliitto pystynee paikkaamaan arvovaltatappioita jo sovituilla päätöksillä.
Naton puolustusministerit sopivat jo kesäkuussa päätöksistä, joita olisi lupa odottaa päämiesten tapaamisesta.
Toinen näkyvistä tuloksista on valmiuden parantaminen sloganilla ”neljä kertaa 30”. 30 pataljoonaa, 30 ilmalaivuetta, 30 laivaa ja kaikki tämä 30 päivässä mihin tahansa Nato-maahan, joka tarvitsee apua.
Huippukokouksessa hyväksytään myös komentorakenteen vahvistaminen kahdella uudella esikunnalla.
Nato-kokouksesta katseet kääntyvät Helsinkiin, jossa Trump tapaa maanantaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Liittolaisten kovistelu näyttää entistä erikoisemmalta, jos sotilasliiton vastustajan tapaaminen sujuu hyvissä tunnelmissa.