Näkökulma: Translaki herättää keskustassa suuren kysymyksen – kumpi painaa enemmän, ihmisoikeuksien kunnioitus vai puolueen kannatus?
Hallitusohjelmassa sovittu translain uudistus herättää keskustan sisällä ristiriitoja.
Keskustan eduskuntaryhmän tuore piiskuri Mikko Kärnä arvioi, että uudistus voi olla puolueen kansanedustajille omantunnon kysymys.
Keskustanuoret ja -opiskelijat suivaantuivat. Heidän mielestään ihmisoikeusrikkomuksen korjaamista ei voida käsitellä omantunnon kautta.
Tilanne muistuttaa keskustan sisäistä keskustelua muun muassa sukupuolineutraalin avioliittolain ympärillä.
Keskustassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvät kysymykset ovat olleet järjestelmällisesti omantunnon kysymyksiä. Puolueessa vaikuttaa iso joukko jäseniä, jolla on uskonnollinen vakaumus tai perinteinen arvomaailma.
Lähestyi tätä kysymystä mistä kulmasta tahansa, keskusta kaipaisi avointa keskustelua myös vaikeista arvokysymyksistä.
Translain uudistus sovittiin hallitusneuvotteluissa. Lisäksi keskustalla on uudistusta kannattava puoluekokouspäätös. Nuorten kannanotolla on selvä selkänoja.
Puoluekokous käyttää puolueessa ylintä päätösvaltaa, lähtökohtaisesti sitä kunnioitetaan.
Aloite tasa-arvoisesta translaista nuijittiin läpi vuonna 2014 Turun puoluekokouksessa ilman äänestyksiä. Aloite oli Uudenmaan Keskustanuorten kädenjälkeä.
Keskustalaiset linjasivat tuolloin, että on korkea aika lopettaa sukupuoltaan korjaavien henkilöiden pakkosterilisaatiot, pakkoavioerot ja muut syrjivät käytännöt.
Kanta meni läpi, mutta niin kuin aloitteista usein, tästäkään ei käyty puoluekokouksissa aitoa debattia, kun asioita on niin paljon.
Keskustelua olisi kenties syntynyt, mikäli useampi kokousedustaja olisi ymmärtänyt, mistä ollaan päättämässä.
Translaki on ollut tapetilla jo vuosia.
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks kehotti jo vuonna 2012 Suomea muutoksiin. Nykyisen lainsäädännön mukaan henkilön täytyy todistaa lisääntymiskyvyttömyytensä, jotta sosiaaliturvatunnuksen voi muuttaa miehestä naiseksi tai naisesta mieheksi.
Laki ei koske määrällisesti mitenkään valtavaa ihmisjoukkoa, mutta on tärkeä asia heille, joita se koskettaa.
Translain uudistaminen mainittiin jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmassa, mutta työ ei edennyt. Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei edistänyt asiaa.
Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus aloittaa itsemääräämisoikeuteen perustuvan translain kokonaisuudistuksen, jossa sukupuolen juridinen vahvistaminen ja lääketieteelliset hoidot erotetaan toisistaan ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovutaan.
Keskustan aloitteesta ohjelmaan kirjattiin erikseen, että juridinen sukupuolen vahvistaminen perustuen oman selvitykseen on mahdollista vain 18-vuotiaille.
Nyt kun asia menee eduskunnan päätettäväksi, pitää käydä keskustelua siitä, millaiset asiat voivat ylipäätään olla omantunnon kysymyksiä. Silloin kansanedustajat voivat äänestää laista tahtonsa mukaan – ilman puoluekuria.
Suomenmaan tietojen mukaan hallitusneuvotteluiden taustamuistioissa on sovittu, että translaki voi olla omantunnon kysymys.
Keskustan sisällä suhtaumisen translakiin voi nähdä perinteisen konservatiivi-liberaali -linjanvetona. Jos translaista ei saa äänestää omantunnon kysymyksenä, on vaarana, että loputkin perinteisempiä arvoja kannattavat hylkäävät keskustan. Onko heidät varaa hukata?
Uudistus menee kyllä läpi, kun se on hallitusohjelmassa sovittu. Tukea tullee myös oppisitiosta.
Kärnä rauhoitteli vielä myöhemmin Twitterissä tilannetta.
– Tulen itse äänestämään ehdottomasti translain puolesta ja kannatan sitä täydestä sydämestäni. On kuitenkin tiettyjä asioita, joissa on kunnioitettava myös ihmisten vakaumusta. Katsotaan, mikä on tämän asian suhteen lopullinen linja, Kärnä päätti.
Translaki on vaikea asia keskustalle, jossa on perinteisesti katto korkealla ja seinät leveällä. Moninaisuus ja erilaiset vakaumukset ovat kansanliikkeelle rikkaus.
Keskustassa pitäisi nyt päättää, kumpi painaa vaakakupissa enemmän: ihmisoikeuksien kunnioitus vai puolueen kannatus?