Näkökulma: Kun kaikkien alueiden tartuntamääriä ei kerrota, ihmiset tuudittautuvat vaaralliseen turvallisuudentunteeseen

Koronauutisointia seuratessa moni suomalainen on saattanut hämmästellä, miksi Etelä-Suomen tartuntamäärät korostuvat niin voimakkaasti.

Tiedämme joka päivä tarkkaan, kuinka moni ihminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella on saanut koronavirustartunnan.

Vastaavasti emme tiedä, montako tartuntaa tarkalleen on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tai monessa muussa sairaanhoitopiirissä. Noiden alueiden lukemat mainitaan epämääräisenä porukkana valtakunnallisesti kerrottavien tartuntalukemien joukossa.

Paikallisesti asetelma on otollinen kuulopuheiden ja huhujen leviämiselle. Kun tietoja ei ole, syntyy huolestuneilla ihmisillä helposti mielikuva, että nyt meiltä pimitetään jotain olennaista. Kenties sairastuneita onkin hyvin paljon?

Tiedottamattomuus myös synnyttää helposti harhakäsityksen siitä, että epidemia koskee lähinnä vain Etelä-Suomea, muualla siitä ei niin paljon tarvitse välittää.

Syy sairaanhoitopiirien erilaisiin tiedotuskäytäntöihin löytyy sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksista.

Johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä kertoo Suomenmaalle, että ministeriö on ohjeistanut sairaanhoitopiirejä olemaan kertomatta tarkkoja lukumääriä julkisuuteen, jos tartuntojen lukemat ovat pieniä.

Syy siihen on Kumpulaisen mukaan se, että varsinkin pienten sairaanhoitopiirien alueella tiedettäisiin hyvin nopeasti, keitä ne muutamat tartunnan saaneet ovat. Samasta syystä sairaanhoitopiirit eivät kerro tehohoitoon joutuneiden määriä.

HUS:n alueella toimitaan toisin, koska siellä sairastuneita on paljon. Tartunnan saaneiden ja tehohoitoon joutuneiden jäljittäminen alkaa siellä olla mahdotonta.

Kumpulaisen mukaan tartuntamäärien kasvaessa myös muut sairaanhoitopiirit alkavat kertoa avoimesti tarkemmista lukemistaan.

Halu turvata sairastuneiden yksityisyydensuojaa on hyvä ja kannatettava periaate. Siitä ei voida tinkiä.

Yksityisyydensuojaan vetoaminen näin vakavan epidemian kohdalla kuitenkin ontuu. Hyvin yleisluontoisesti kerrottu tartunnan saaneiden määrä ei paljasta ihmisten yksityisyydestä vielä mitään. Pienimpienkin sairaanhoitopiirien alueilla asuu kuitenkin kymmeniätuhansia ihmisiä.

Entä miksi yksityisyydensuojasta ei puhuttu mitään silloin, kun Suomessa vielä uutisoitiin yksittäisistä epäilytapauksista? Sairaanhoitopiirit kertoivat tartuntaepäilyistä hyvinkin tarkkaan iän, sukupuolen, matkustusreitin, matkustusvälineen ja matkustuskohteen tarkkuudella.

Vakavassa kriisitilanteessa viranomaisten tiedottaminella on erittäin tärkeä tehtävä.

Ihmisten on saatava paikallisesti hyvin tarkkaa tietoa, mitä esimerkiksi koronan kaltainen epidemia merkitsee heidän arjessaan. Se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka vakavasti ihmiset kriisin ottavat ja miten he muuttavat käytöstään sen vuoksi.

Kyseinen periaate on kirjattu myös kansalliseen varautumissuunnitelmaan. 

Kirjauksen toteutuminen on kuitenkin ollut vähän niin ja näin.

Viranomaisten tiedottamislinjaa koronaviruksesta on arvosteltu pitkin matkaa.

Tartuntamääristä kertomatta jättäminen heikentää paikallisesti ihmisten kriisitietoisuutta. Toiset ottavat viranomaisten ohjeet hyvinkin vakavasti, toiset viittaavat niille kintaalla, “kun ei se tauti täällä meidän perukoilla vielä ole”.

Syytä kriisitietoisuuteen kuitenkin olisi. Suomessa ei ole sellaista kolkkaa, jossa olisi perusteita ajatella, etteikö koronavirus tulisi ulottamaan lonkeroitaan myös sinne.

Ennakoivalla kontaktien välttämisellä on iso merkitys siihen, ettei tartuntapiikki räjähdä sairaanhoitopiireissä käsiin.

Vähäistenkin paikallisten tartuntamäärien kertominen saattaisi auttaa ihmisiä ottamaan tilanteen vakavammin.

Tosin vaarana on sekin, että avoimuus toimisi päinvastoin. Jos oman sairaanhoitopiirin alueella tartuntoja on vain muutama ja HUS:n alueella useita satoja, on sekin omiaan aiheuttamaan tilannetta vähätteleviä ajatuksia.

Koronaviruksen leviämisestä tehdyt ennusteet eivät lupaa mitään hyvää. Tilanne on kehittynyt vain vakavampaan suuntaan.

Tuoreen THL:n arvion mukaan jopa 11 000 ihmistä tulee tarvitsemaan Suomessa sairaanhoitoa koronaviruksen vuoksi. Se asettaa koko terveydenhuollon valtavan kriisin eteen.

Uhkakuvat koskevat koko maata.

Nyt on vain luotettava, että se näkemys saavuttaa myös jokaisen suomalaisen. Koronavirus ei katso sen enempää valtioiden kuin maakuntienkaan rajoja.