Näin valtiovarainministeriö kasvattaisi työllisyyttä: eläkeputki pois, työttömyysturvaan porrastus ja aikuiskoulutustuki harkintaan

Työllisyystoimet

Valtiovarainministeriö julkaisi joukon kunnianhimoisia uudistuksia, joiden mittaluokalla hallitus voisi päästä tavoitteeseensa työllisyyden lisäämisestä 60 000 henkilöllä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki muistuttaa, että taantumissa on ilmeinen riski sille, että työttömyys pyrkii jumiutumaan korkealle tasolle.

– Tiedetään, että noin pelkistäen julkinen talous seisoo tai kaatuu työllisyyden mukana, Hetemäki sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Nyt on erittäin tärkeää, että päästäisiin työllisyystoimissa eteenpäin.

Johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen sanoo, ettei työllisyyspaketissa ole kyse valtiovarainministeriön viimeisestä sanasta työllisyystoimiin.

– Toivomme, että tämä virkamiesmuistio ehkä ohjaa syksyllä työllisyystoimista käytävää keskustelua oikeaan suuntaan sen suhteen, minkä mittaluokan toimia tarvitaan, jos halutaan merkittävää työllisyyden kasvua.

Valtiovarainministeriön työllisyyspaketin uudistukset koskevat ikääntyneitä, palveluita ja työttömyysetuuksia sekä opintoetuuksia.

Valtiovarainministeriö esittää luopumista ikääntyneitä koskevista varhaisen työelämästä poistumisen väylistä mahdollisimman kattavasti.

Tämä tarkoittaa työkyvyttömyyseläkkeitä koskevien erityissäännösten poistamista, osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopumista, sekä niin sanotusta eläkeputkesta eli ansiosidonnaisen lisäpäivistä sekä muusta tähän kytkeytyvästä erillislainsäädännöstä luopumista.

Erityisasiantuntija Jukka Mattila valtiovarainministeriöstä sanoo, että ikääntyneitä koskeva kokonaisuus työllisyystoimissa on merkittävä, koska Suomessa heidän työllisyysasteensa on verrattain matala – etenkin verrattuna mallimaa Ruotsiin.

– Parhaassa työiässä olevilla 40-49-vuotiailla työllisyysasteiden ero verrattuna Ruotsiin on aika pieni. Mutta kun aletaan ikääntyä, hyvin nopeasti työllisyysasteiden ero kasvaa. Ikääntyneiden päässä on suurimmillaan yli 16 prosenttiyksikön ero Ruotsiin, Mattila kertoo.

Valtiovarainministeriössä nähdään ongelmallisena se, että jo suhteellisen lyhyellä työssäololla (normaalisti 26 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana) syntyy oikeus vähintään 300 etuuspäivän ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voitaisiin ministeriön mukaan porrastaa tulorekisteriä hyödyntäen niin, että työttömyysturvan enimmäiskesto kasvaisi työssäolon pituuden mukaan.

Työssäoloehdon täyttymistä tarkasteltaisiin kuukauden aikana kertyneiden palkkatulojen perusteella ja viikoittaisen työajan tarkastelusta voitaisiin luopua.

Pitkään jatkunut työssäolo kerryttäisi nykyisiä enimmäismääriä vastaavan työttömyysturvan enimmäiskeston, mutta lyhyempi työssäolo kartuttaisi lyhyemmän enimmäiskeston.

Toinen vaihtoehto olisi uudistaa järjestelmää samankaltaiseksi kuin sairaus- ja vanhempainpäivärahajärjestelmissä, jolloin lyhyempi työssäolo johtaisi matalampaan etuustasoon eli etuuden taso määriteltäisiin tarkasteluajanjakson keskimääräisten tulojen perusteella.

Samalla uudistettaisiin työttömien palvelujärjestelmää panostamalla henkilökohtaisiin palveluihin, kuten säännöllisiin haastatteluihin. 

Työttömyysturva ei jatkossa kartuttaisi eläkeoikeutta. Työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnille.

Työllisyyden nostoon kuuluu työkyvyn tukeminen työuran aikana.

Työnantajien halutaan ehkäisevän ponnekkaammin työntekijöidensä työkyvyttömyyttä sillä, että taloudellista vastuuta työkyvyttömyydestä kiristetään.

Vuorotteluvapaasta luovuttaisiin valtiovarainministeriön esityksessä kokonaan.

Opintoetuuksien kokonaisuudessa pureudutaan aikuiskoulutustukeen ja opiskelujen aikaiseen työntekoon.

Aikuiskoulutustuki uudistettaisiin esimerkiksi siirtymällä lainapainotteiseen tukeen.

Ministeriön mukaan aikuiskoulutustuen vaikutus työllisyyteen on tutkitusti hyvin vähäinen, ja omaehtoinen opiskelu työttömyysturvaetuudella kohdentuu epätarkoituksenmukaisesti: toisaalta opiskellaan esimerkiksi lähihoitajiksi, joille on tarvetta työmarkkinoilla, ja toisaalta taas opiskellaan pois lähihoitajan ammatista.

Valtiovarainministeriö esittää, että jos uskottavaa ratkaisua tuen nykyiseen heikkoon kohdentumiseen ei löydetä, aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin ja aikuisiän opiskelun pääasiallisiksi etuuksiksi jäisivät omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella sekä opintotuki.

Opiskelujen aikaista työntekoa tuettaisiin korottamalla opintotuen tulorajoja.

Opintojen hidastumisen ehkäisemiseksi tukikuukausittaista opintopistevaatimusta lisäksi kiristettäisiin niin, että tukikuukaudet riittävät valmistumiseen tavoiteajassa.

Opintolainahyvityksen määräaika yhtenäistettäisiin tavoiteajan kanssa.

Valtiovarainministeriön muistiossa esitellyn työllisyyspaketin arvioitu potentiaalinen työllisyyttä kasvattavan vaikutuksen mittaluokka on noin 60 000 henkilöä.

Ikääntyneiden kokonaisuus toisi valtiovarainministeriön mukaan 30 000, palveluiden ja työttömyysetuuksien kokonaisuus 25 000 ja opintoetuuksien kokonaisuus 5 000 työllistä.

Hallituksen kesäkuisen päätöksen mukaan budjettiriihessä asetetaan tavoite, joka on suurempi kuin hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 60 000 työllisestä.

Työllisyystoimien aikataulusta on ollut hallituksen sisällä niin sanottuja vivahde-eroja siitä, voivatko päätökset työllisyystoimista joustaa koronakriisin vuoksi vuoden loppuun saakka.

Keskusta on pitänyt kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan 30 000 ensimmäisestä työpaikasta päätetään jo syksyn budjettiriihessä.