MTS-kysely: Nykymuotoisen asevelvollisuuden kannatus ja maanpuolustustahto ovat vähentyneet

Suomalaisten tuki nykyisen kaltaiselle asevelvollisuudelle ja maanpuolustustahto ovat laskeneet, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselystä.

Vastaajista hieman yli puolet (52 prosenttia) on sitä mieltä, että Suomen puolustusjärjestelmän pitäisi perustua miesten pakolliseen ja naisten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.

Luku on selvästi alhaisempi kuin aiempina vuosina. 25–34-vuotiaista nykyistä asevelvollisuutta puolustusjärjestelmän perustana kannattaa vain alle kolmannes vastaajista.

Lähes neljäsosa tuoreen kyselyn vastaajista piti parempana sekä miesten että naisten pakollista asevelvollisuutta. Molempien sukupuolten vapaaehtoinen asepalvelus tai ammattiarmeija saivat vähemmän kannatusta.

Nykyisen asevelvollisuuden kannattajien määrä on 71 prosenttia, kun vaihtoehdoiksi annetaan siirtyminen valikoivaan asevelvollisuuteen ja reservin koon supistuminen tai puhdas ammattiarmeija.

Kannatus yleiselle asevelvollisuudelle on silti myös näin muotoiltuna laskenut. Yhtä alhaisissa luvuissa oltiin viimeksi 2010-luvun alkupuolella.

Nykyistä kutsuntajärjestelmää olisi valmis muuttamaan kolme neljästä.

Vajaat 40 prosenttia kannattasi pakollisia kutsuntoja myös naisille joko pakolliseen tai vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen yhdistettynä. Osapuilleen samansuuruiselle joukolle muutokseksi riittäisi 18 vuotta täyttäville naisille kotiin lähetetty tieto mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen varusmiespalvelus.

Yli puolet (54 prosenttia) vastaajista kannattaisi siirtymistä miesten ja naisten yleiseen kansalaispalvelukseen, jonka voisi suorittaa siviili- tai varusmiespalveluksena.

Asevelvollisuuden kehittämistä pohtii parhaillaan viime keväänä työnsä aloittanut parlamentaarinen komitea.

Pari vuotta sitten paljon huolestumista aiheuttanut yleinen maanpuolustustahto on MTS:n kyselyn perusteella vakiintumassa aiempaa alhaisemmalle tasolle.

Kysymykseen siitä, pitäisikö hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Suomen puolustautua aseellisesti vaikka tulos olisi epävarma, vastasi myönteisesti 65 prosenttia haastatelluista.

Muutokset pariin edeltävään vuoteen ovat pieniä, mutta kyseessä on kolmas vuosi peräkkäin, kun kyllä-vastausten määrä jäi alle 70 prosenttiin. Edellisen kerran näin kävi 1980-luvun lopulla.

Henkilökohtaista maanpuolustustahtoa eli valmiutta osallistua omien kykyjen mukaan maan puolustamiseen löytyi yhä 80 prosentilta vastaajista. Myös tämä luku on ollut aiempina vuosina useita prosenttiyksikköjä suurempi.

Naisten joukossa maanpuolustustahto on alhaisempi ja laskenut aiemmasta enemmän kuin miehillä. Maanpuolustustahto on muita alhaisempaa myös ikähaitarin alapäässä eli alle 25-vuotiaiden sekä 25–34-vuotiaiden joukossa.

Kyselyn perusteella sotilaallinen liittoutuminen ei edelleenkään houkuttele suomalaisia. Nato-jäsenyyden kannatus näyttää parin edellisvuoden tapaa vakiintuneen noin 20 prosentin tasolle.

Natoon liittymistä vastustavien määrä sen sijaan on pudonnut alimmalle tasolle (53 prosenttia) sitten vuoden 2005. Nato-jäsenyyden vastustajat näyttävätkin siirtyneen kannastaan epävarmojen joukkoon, joita on nyt jo neljännes vastaajista.

Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön Naton kanssa sen sijaan suhtautuu myönteisesti selvästi yli puolet vastaajista. Se jää kuitenkin selvästi jälkeen Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön suosiosta, joka on aiempien vuosien tapaa 90 prosentin tietämissä.

Suomen omia puolustusmäärärahoja nostaisi tai ne pitäisi ennallaan lähes neljä viidestä vastaajista. Määrärahojen supistamiseen olisi valmis 14 prosenttia.

Uhkakuvista uutena vaihtoehtona kyselyyn tullut ”tartuntataudit ja epidemiat” nousi koronavuonna odotetusti eniten huolta aiheuttavaksi asiaksi. Erilaisista taudeista oli huolissaan neljä viidestä vastaajasta.

Seuraavina kärkihuolenaiheina ovat maailman pakolaistilanne, kansainvälinen terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus. Parin vuoden takainen ykköshuolenaihe ilmastonmuutos on sijalla viisi.

Suomen hyvässä varautumisessa erilaisiin uhkiin tartuntataudit ja pandemiat putosivat arvioissa ykkössijalta kolmanneksi. Vaikutus ei kuitenkaan rajoittunut tähän, vaan myös kaikissa muissa uhkissa vastaajat arvioivat Suomen olevan heikommin varautunut kuin viime vuonna.

Luottamuksen laskusta huolimatta kolmen neljäsosaa vastaajista arvioi Suomen olevan hyvin varautunut vastaamaan epidemiauhkaan ja sama määrä myös katsoo Suomen onnistuneen melko tai erittäin hyvin koronaviruksen torjunnassa,

MTS:n kyselyyn haastateltiin vajaata 1  200:aa 15–79-vuotiasta suomalaista syys-lokakuussa. Kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.