Kysely: Naton suosio on kasvanut kohisten – Luottamus puolustusvoimiin ja puolustuspolitiikan hoitoon lähentelee jo yksimielisyyttä

Useampi kuin neljä viidestä tukee Suomen päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselystä. Naton arvioidaan jo nykyisellään vaikuttavan myönteisemmin Suomen turvallisuuteen kuin esimerkiksi EU:n tai YK:n.

Venäjään vastaajat sen sijaan suhtautuvat täysin päinvastaisella tavalla: 87 prosentin mielestä Venäjä vaikuttaa Suomen turvallisuuteen kielteisesti.

Tuki Suomen sotilaalliselle yhteistyölle Naton ja Yhdysvaltain kanssa on kasvanut räjähdysmäisesti. Yhteistyöhön Naton kanssa suhtautuu nyt myönteisesti 86 prosenttia vastaajista (66 prosenttia vuonna 2021) ja Yhdysvaltain kanssa 81 prosenttia (63 prosenttia 2021). Kärjessä on puolustusyhteistyö Pohjoismaiden ja Ruotsin kanssa, joiden suosio jää enää muutaman pykälän sadasta prosentista.

Suomen Puolustusvoimien kykyyn torjua sotilaallisia uhkia uskoo yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Vaikka Suomen katsotaan olevan parhaiten varustautunut juuri sotilaallisia uhkia vastaan, haluaisi selvästi yli puolet vastaajista silti lisätä puolustusmäärärahoja vielä nykyisestä. Tämä taso on MTS:n mukaan korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin. Vielä vuosi sitten määrärahojen nostamista kannatti alle kolmannes vastaajista.

Luottamus puolustuspolitiikan hoitoon sivuaa tuoreessa kyselyssä aiempaa ennätystä yli 10 vuoden takaa. 85 prosenttia vastaajista katsoo, että Suomen puolustuspolitiikkaa on hoidettu viime vuosina hyvin.

Yli puolet MTS-kyselyn vastaajista haluaisi EU:n ja Suomen lisäävän Venäjän vastaisia pakotteita. Lähes puolet lisäisi aseapua Ukrainalle, sen pitämistä ennallaan kannattaa osapuilleen saman suuruinen joukko. Taloudellista apua Ukrainalle lisäisi reilu kolmannes, puolet vastaajista pitäisi sen ennallaan.

Viime vuosina tiiviisti seurattu maanpuolustustahto säilyi tuoreessa MTS-kyselyssä samalla huipputasolla, jolle se pomppasi viime keväänä. Silloin ja nyt kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” vastasi myönteisesti 83 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Vielä viime vuoden syksyllä, ennen Ukrainan sotaa, kyllä-vastausten määrä oli 68 prosenttia.

Samalla yli 80 prosentin tasolla oli tuoreessa kyselyssä myös niin kutsuttu henkilökohtainen maanpuolustustahto eli halu osallistua maanpuolustuksen eri tehtäviin ”omien kykyjen ja taitojen” mukaisesti.

Suomen nykyistä miesten yleiseen asevelvollisuusjärjestelmään perustuvaa puolustusjärjestelmää kannattaa 82 prosenttia vastaajista. Myös tämä luku on korkein MTS-kyselyiden historiassa. Tässä kysymyksessä vaihtoehtoina ovat asevelvollisuuden valikoiva supistaminen tai siirtyminen ammattiarmeijaan.

Jos vaihtoehdoksi lisätään sekä miehiä että naisia koskeva yleinen asevelvollisuus, on nykyjärjestelmän kannattajia niukasti yli puolet (53 prosenttia) vastaajista. Sukupuolia tasapuolisesti kohtelevaa asevelvollisuutta kannattaa 31 prosenttia vastaajista, missä on lähes kymmenen prosenttiyksikön lisäys viime vuoden kyselyyn (22 prosenttia) verrattuna.

MTS:n kyselyssä esittämistä 21 huolenaiheesta suurimmiksi nousivat yli 80 prosentin lukemilla kehitys Venäjällä, energian saatavuus ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä inflaatio. Venäjän kehityksestä oli vuosi sitten paljon tai jonkin verran huolissaan 68 prosenttia vastaajista, nyt jo 85 prosenttia.

MTS:n kyselyyn haastateltiin syys-lokakuussa Manner-Suomesta 1  033:a henkilöä, heistä puolta henkilökohtaisesti ja puolta verkkopaneelin kautta. Vastaajien ikähaitari ulottui 15:stä 79 vuoteen. Kyselyn virhemarginaali on koko väestön tasolla 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.