Ministeri Lintilä: Itä-Suomi tarvitsee uusia ideoita – "Kekkosen ajat eivät palaa"

Keskustan puoluekokous

Ukrainan sota ja itärajan sulkeutuminen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea Itä-Suomeen, jossa osa alueista ja kaupungeista painii muutenkin taantuvien elinkeinojen, muuttotappion ja väestön ikääntymisen kaltaisten ongelmien kanssa.

Keskustan Itä-Suomen tulevaisuus -seminaarissa aiheesta puhuivat Lappeenrannassa muun muassa valtiovarainministeri Annika Saarikko ja elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Saarikko toivoi alueen toimijoilta konkreettisia esityksiä ja ehdotuksia valtiovallan suuntaan.

– Byrokratiasta niiden toteuttaminen ei jää kiinni. Itäisen Suomen tilanne muuttui hetkessä Venäjän hyökkäyksen vuoksi, ja keskusta ottaa sen kyllä huomioon. Koko maa on pidettävä mukana kehityksessä, hyvinvoinnissa ja päätöksenteossa, Saarikko lausui seminaarin avauspuheenvuorossa.

Mika Lintilä korosti Itä-Suomen omaa vastuuta ja aloitekykyä elvytys- ja kehitystoimissa. Hän viittasi myös itäsuomalaiseen asenteeseen, jota aiemmin seminaarissa puhunut Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Petteri Taalas kutsui mustalla huumorilla ”hiiliin kusemiseksi”.

– En ehkä sanoisi noin jyrkästi, mutta kyllä asenteessa jotain perää on, ja se näkyy myös virkamieskunnassa. Kolme neljäsosaa uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksissä, ja niitä syntyy esimerkiksi yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

– Itä-Suomessa on potentiaalia ja ministeriö voi rahoittaa ideoita, mutta niiden on synnyttävä täällä. Kekkosen ajat, jolloin valtio toi yritykset alueille, eivät palaa, Lintilä latasi.

Lintilä muistutti, että EU-komissio hyväksyi juuri uuden aluetukikartan, jolla esimerkiksi Imatran seutu nousee ykköstukiluokkaan.

Itä-Suomeen mahtuu erilaisia alueita, joilla on erilaisia vahvuuksia ja haasteita. Esimerkiksi Kymenlaakson ja Pohjois-Savon tilanne on monin tavoin erilainen, mutta myös yhtymäkohtia löytyy.

Paneelissa maakuntajohtajat, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat esittivät huolensa siitä, että itärajan sulkemisen pitkittyessä turvallisuuspoliittisten uhkien rinnalle nousevat taloudelliset ja logistiset vaikeudet, kun ihmiset, tavarat ja tuotteet eivät pääse liikkumaan.

Hallitukselta toivottiin muun muassa yliopistoverkon laajennusta sekä panostusta itäiseen tie- ja raideinfraan. Mahdollisuuksia nähdään matkailun elpymisessä, monipaikkaisuudessa ja vihreän siirtymän sekä muussa uudessa yritystoiminnassa.