Mikä ihmeen kellokeskiviikko? – Mitä pääsiäisajan viikonpäivien kummalliset nimitykset tarkoittavat?
Pääsiäistä edeltävän hiljaisen viikon päiviin liittyy mitä erilaisimpia nimiä. On malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai ja lankalauantai. Arkipäiviä edeltää palmusunnuntai, viikko päättyy ensimmäiseen ja toiseen pääsiäispäivään.
Joidenkin päivien merkitys on helppo ymmärtää jo pelkästään peruskoulun uskontotuntien perusteella, mutta suurin osa hiljaisen viikon arkipäivien nimityksistä aiheuttaa päänvaivaa. Miten kellot liittyvät keskiviikkoon tai malkat maanantaihin?
Osa pääsiäisajan viikonpäivien nimityksistä liittyy Raamatun tapahtumiin, osaa selittää pelkästään alkusointu. Paljon käytetty selitys on myös entisaikojen tavat. Suomenmaa koosti kustakin viikonpäivän nimityksestä oman lyhyen selityksensä. Lähteinä nimitysten selvittämisessä on käytetty evankelisluterilaisen kirkon sanastoa, Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -sivustoa ja Kotimaisten kielten keskuksen johtajan Ulla-Maija Forsbergin kirjoitusta aiheesta.
Palmusunnuntai
Pääsiäistä edeltävän sunnuntain nimitys liittyy Raamatun kertomukseen, jossa Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja väkijoukko heilutti hänelle palmunoksia huutaen Hoosiannaa. Kristillisessä perinteessä palmunoksat ovat olleet keskeinen osa palmusunnuntain viettoa. Pohjoisessa palmujen tilalla on käytetty pajunoksia.
Malkamaanantai
Malkamaanantain aiheena on kärsivä Kristus. Malka liittyy Raamatun sanontaan syyttömän syyttämisestä: ihminen näkee helposti rikan toisen silmässä, muttei malkaa omassaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Forsberg tosin epäilee, että malkamaanantain nimitys liittyy lähinnä alkusointuun: se kuulostaa yksinkertaisesti hyvältä ilman sen kummempia merkityksiä.
Tikkutiistai
Usein kuultu selitys tikkutiistaille on se, että vanha kansa tapasi vuolla silloin tikkuja eli sytykkeitä. Tuona tiistaina vuollut sytykkeet olisivat olleet erityisen hyvällä onnella varustettuja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Forsberg kuitenkin arvelee, että tässäkin kohdassa nimen syntyyn on vaikuttanut alkusointu.
Kellokeskiviikko
Kellokeskiviikon nimitystä on selitetty vanhan kansan tavalla laittaa kello karjalle kaulaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Forsbergin mukaan kellot eivät kuitenkaan liity karjaan, vaan kirkonkelloihin. Ruotsissa päivä tunnetaan nimellä dymmel-onsdag. Siellä nimitys viittaa tapaan soittaa kirkonkelloja vaimennettuina. Sitä kautta nimitys on sujahtanut myös suomenkieleen – varsinkin kun kellokeskiviikossa on mukava alkusointu.
Kiirastorstai
Pääsiäisen juhla-ajan aloittava kiirastorstai on yksi vanhimpia hiljaisen viikon nimityksiä. Kiiras tulee ruotsin kielen sanasta skära eli puhdistaa. Raamatun kertomuksessa Jeesus pesi opetuslastensa jalat asettamansa viimeisen aterian yhteydessä. Nimi viittaa siis kiirastorstaina tapahtuneeseen puhdistautumiseen. Vanhan kansan kertomuksissa kiira oli paha, joka karkotettiin pihapiiristä. Kiirastorstaihin liittyvät olennaisesti Jeesuksen kärsimystien tapahtumat: viimeinen ateria, rukoileminen Getsemanen puutarhassa, Juudaksen toiminta Jeesuksen kavaltamiseksi ja Jeesuksen pidättäminen. Kiirastuli kuvastaakin usein puhekielessä kärsimystä.
Pitkäperjantai
Pitkäperjantai on kirkkovuoden merkittävimpiä juhlapäiviä. Silloin muistellaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa. Nimitys pitkäperjantai on suora käännös ruotsin kielen sanasta långfredag. Sanaan pitkä voi olettaa liittyvän se piina, jota Jeesus joutui kokemaan ennen kuolemaansa. Pitkänäperjantaina kirkkojen jumalanpalvelukset ovat karuja: silloin ei soiteta kelloja eikä urkuja.
Lankalauantai
Entä miten langat liittyvät pääsiäisviikon lauantaihin? Nimitystä on selitetty sillä, että vanhan kansan tapana oli pestä ja värjätä talven aikana kehrätyt langat. Joissain selityksissä lankojen piti olla pestynä ja värjättynä kyseiseen päivään mennessä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Forsbergin mukaan lankalauantain alkuosa on kuitenkun lainattu ruotsin kielen pitkäperjantaita kuvaavasta sanasta långfredag. Käännöksessä pitkää kuvaava alkusana lång on kääntynyt langaksi ja päiväkin on vaihtunut alkusoinnun vuoksi lauantaiksi. Forsberg kuitenkin pohtii, onko kansanetymologia voinut vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.
– Onko pääsiäisviikolla ahkeroitu lankapyykin parissa ja onko karjalle pantu kellot kaulaan, vaikka ne odottaisivat laitumelle pääsyä vielä sisätiloissa? Vai onko näillä selityksillä haluttu miellyttää (tai höynäyttää) kansanperinteen ja murteen kerääjää, Forsberg kirjoittaa.
Ensimmäinen pääsiäispäivä
Kristillisessä perinteessä ensimmäinen pääsiäispäivä on Jeesuksen ylösnousemuksen juhlapäivä. Raamatun mukaan Jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja enkeli kertoi asiasta haudalle saapuneille naisille. Sunnuntaita on kutsuttu myös sukkasunnuntaiksi. Sukkasunnuntailla voidaan tarkoittaa myös pääsiäisviikon aloittavaa sunnuntaita. Sukkasunnuntain nimeen vaikuttaa oletettavasti alkusointu. Nimitystä on selitetty myös sillä, että silloin ollaan joko hiljaa eli sukkasillaan tai sitten niin iloisen riehakkaita, että sukatkin lentävät pois.
Toinen pääsiäispäivä
Toista pääsiäispäivää vietetään ensimmäistä pääsiäispäivää seuraavana maanantaina. Päivä on pyhitetty korostamaan Jeesuksen ylösnousemuksen merkitystä. Kristillisessä perinteessä muistetaan silloin ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille.