Ennakkotiedot: Metsät kääntyneet päästölähteeksi
Metsämaan nielu on muuttunut päästölähteeksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. Asia selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemista kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedoista.
Uusimman inventaarion mukaan metsät kääntyivät päästölähteeksi jo vuonna 2021. Inventaariossa on käytetty uusimpia, vuosina 2019–2023 mitattuja tietoja Suomen metsävaroista.
Laskennassa käytetty lähtöaineisto on metsävaratiedon osalta osin tarkentunut edelliseen inventaarioon verrattuna. Uudelleenlaskennat ovat muuttaneet aiempien vuosien tuloksia. Edellisenkin inventaarion mukaan metsien nettonielu pieneni trendinomaisesti, mutta metsien katsottiin silti pysyneen nieluna vuodesta 1990 alkavan aikasarjan ajan.
Uusimman inventaarion mukaan metsät olivat 1,12 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästölähde vuonna 2023.
Kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmiä ohjaa muun muassa Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) laskentaohjeistus sekä Euroopan unioni, joka edellyttää jäsenmailtaan entistä tarkempia menetelmiä kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.
Laskentamenetelmiä kehittämällä inventaariossa voidaan ottaa huomioon uudet tutkimustulokset.
Ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori oli edelleen päästölähde vuonna 2023. Maankäyttösektorin nettonielu on pienentynyt vuodesta 2010 lähtien, ja maankäyttösektori muuttui nettopäästöksi vuonna 2018.
Uusimman inventaarion mukaan maankäyttösektori oli 11,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästölähde vuonna 2023.
Luken mukaan maankäyttösektorin muutosta nettonielusta päästöksi selittävät lisääntyneet hakkuut, turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt ja kivennäismaametsien maaperänielun hiipuminen.
Maataloussektorin päästöt olivat 6,0 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästölähde vuonna 2023. Sektorin päästöt vähenivät noin prosentin vuoteen 2022 verrattuna.
Päästöjä pienensi märehtijöiden kuten nautojen, lampaiden ja porojen määrien vähentyminen. Myös sikojen määrä oli pienempi kuin vuonna 2022. Tämä vähensi eläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä syntyviä päästöjä.
Nyt julkaistussa inventaariossa kalkituksen ja lannoituksen päästöt perustuvat vuoden 2022 tietoihin, koska vuoden 2023 tietoja ei vielä ole saatavilla. Lannoituksen päästöt olivat vuonna 2022 huomattavasti pienemmät kuin aiempina vuosina. Todennäköisenä syynä tähän on lannoitteiden käytön vähentyminen niiden hinnannousun vuoksi.
Luken mukaan on odotettavissa, että vuonna 2023 lannoitteita on käytetty enemmän ja siten maataloussektorin vuoden 2023 päästöt ovat maaliskuussa julkaistavissa lopullisissa tuloksissa nyt raportoituja suuremmat.