Metsästäjät epäilevät usein laskelmia susien määrästä – Nyt puhuu Luken tutkija
Sadan suden kaatokiintiöt täyttyvät hurjaa vauhtia, vaikka metsästysaika alkoi vasta vuoden alussa.
Sosiaalisessa mediassa on tämän vuoksi näkynyt kommentteja siitä, että susia olisi todellisuudessa enemmän kuin Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arviot kertovat.
Pohjois-Karjalassa susijahtia johtava Mika Piiroinen väitti myös Iltalehden haastattelussa, että susien määrä on ”lähtökohtaisesti karkeasti aliarvioitu”.
– Arkirealismi on täysin muuta kuin mitä nämä parvekebiologit huutavat, Piiroinen sanoi.
Luken mukaan Suomessa oli 430 sutta maaliskuussa 2025.
Piiroinen arvioi Iltalehdessä, että susia täytyi olla maaliskuussa huomattavasti enemmän, koska DNA-näytteistäkin tunnistettiin 383 yksilöä.
Erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta katsoo, että Piiroisen väite perustuu väärinymmärrykseen.
Valtosen mukaan on totta, että edellisellä keräyskaudella DNA-näytteistä tunnistettiin 383 yksilöä, ja kanta-arvio oli siten 430 yksilöä maaliskuussa 2025.
Tunnistetuissa yksilöissä on kuitenkin mukana myös keräysjakson aikana kuolleet 68 sutta.
DNA-keräyskausi alkaa aina marraskuussa, ja sen aikana ehtii kertyä näytteitä myös susista, jotka kuolevat ennen maaliskuuta, Valtonen selventää.
Luken kanta-arvio koskee aina susikannan kokoa arviovuoden maaliskuussa. Kannan muutosta ennustetaan mallinnuksen avulla.
Kanta-arvion tarkkuus on ihan eri luokkaa kuin ennusteen, jossa vaihteluväli on suuri.
Ennuste marraskuulle 2025 oli noin 557 yksilöä vaihteluvälillä 476–669 yksilöä ja maaliskuulle 2026 noin 436 yksilöä (362–553). Ennusteissa ei kuitenkaan otettu huomioon käynnissä olevaa suden metsästystä.
Kanta-arviossa hyödynnetään useita aineistoja.
Näitä ovat esimerkiksi petoyhdyshenkilöiden ja muiden sähköiseen Tassu-järjestelmään kirjaamat susien pari- ja laumahavainnot, susien kuolleisuustiedot, DNA-näytteet sekä suurpetotutkimuksen muu maastotyö. Myös aiemmin tehdyt susien GPS-seurannat tarjoavat taustatietoa arvioinnin tueksi.
Reviireillä elävien susien yksilömäärän arviointi perustuu matemaattiseen malliin, joka on myös julkaistu vertaisarvioituna tieteellisenä artikkelina.
Yhdistämällä useita tietoaineistoja ja mallinnusta saadaan luotettavin mahdollinen arvio kannasta.
– Susikanta-arvio on yksi tarkimpia kanta-arvioitamme – siihen on käytettävissä kattavampi aineisto kuin minkään toisen eläimen kohdalla. Arvion tarkkuus on Euroopan mittakaavassa huippuluokkaa, Valtonen sanoo.
Metsästäjät sanovat usein, että heidän arkikokemuksensa mukaan suden kanta-arvio on liian alhainen.
Onko arkikokemus jonkinlainen mittari?
Arkikokemus on totta kokijalleen ja se kuvaa yleensä paikallista tilannetta, Valtonen muotoilee.
– Paikallishavainnot eivät sellaisenaan ole kuitenkaan yleistettävissä laajempien alueiden tai koko maan yksilömääriksi, hän huomauttaa.
Valtosen mukaan suurpedot elävät laajoilla alueilla ja tulevat toistuvasti havaituiksi eri puolilla liikkumisaluettaan.
– Ristiriita arkikokemuksen ja susikanta-arvion välillä on ollut suurin syksyisin, jolloin omassa arjessa juuri tehtyjä havaintoja verrataan ajallisesti eri hetkeen eli maaliskuun kanta-arvioon, ja susikanta on jo joka tapauksessa muutoksessa.
Mistä kertoo se, että sadan suden metsästyskiintiö täyttyy nopeasti?
Valtosen mukaan nopea eteneminen kertoo esimerkiksi siitä, että susien liikkeet ovat olleet paikallisesti tarkassa etukäteisseurannassa. Liikkeellä olleiden metsästäjien suuri määrä vaikuttaa myös asiaan.
– Metsästystä on nyt alkuvuodesta päästy tekemään suuressa osassa Suomea varsin otollisissa olosuhteissa, eli susia on päästy jäljittämään tehokkaasti lumelta, ja metsästäjät tuntevat alueensa hyvin.
Valtonen huomauttaa, että saaliiksi saatuja susia ei ole vielä tunnistettu.
– On muistettava, että vielä ei tiedetä, ovatko metsästetyt sudet juuri kohdereviirin susia, vai onko saaliiksi päätynyt esimerkiksi myös viereisiltä alueilta kiintiöalueille vierailemaan tulleita yksilöitä, hän sanoo.
Kestääkö Suomen susikanta sadan suden metsästämisen?
– Metsästyksen kestävyyden arviointi edellyttää useamman vuoden kattavaa suunnitelmaa ja vaikutusten arviointia, Valtonen sanoo.
Tällä hetkellä vaikutusta on voitu tarkastella vain yksilömääriin pohjautuen Lukessa kehitetyn mallin avulla.
Sen perusteella 74–100 suden poistaminen ei todennäköisesti vie susikantaa alle maa- ja metsätalousministeriön asettaman suotuisen suojelutason viitearvon, joka on 273 yksilöä.
– Malli ei kuitenkaan toistaiseksi huomioi useamman peräkkäisen vuoden metsästyksen vaikutuksia susikantaan tai metsästyksen vaikutusta kannan perinnölliseen monimuotoisuuteen, Valtonen toteaa.
Metsästyssaaliiseen ja sen rakenteeseen, kokonaiskuolleisuuteen, ympäristöolosuhteisiin ja susikannan kehittymiseen voi Valtosen mukaan liittyä sellaisia ennustamattomia tekijöitä, joita nyt toteutetussa mallinnuksessa ei ole ollut mahdollista ottaa huomioon.
– Valtaosaa toteutuvan sudenmetsästyksen vaikutuksista on mahdollista arvioida vasta jälkikäteen, hän sanoo.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajama metsästyslain muutos sallii susien metsästyksen alueellisten kiintiöiden mukaisesti vuoden alusta 10. helmikuuta saakka.
Juttuun lisätty 9.1. kello 9.07 myös kanta-arvion ennusteen vaihteluväli. Ennuste koskee kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävää susikantaa.