Metsäpolitiikka ja Nato hallitsivat Peräpohjolan keskustapiirin kokouspuheita – "Järkyttävää, että EU pitää puuta fossiilisena polttoaineena"
Keskusta Peräpohjolan piirikokouksen puheita hallitsivat tällä kertaa Natoon liittyminen ja metsäpoliittiset asiat.
Simossa kokoontuneen vuosikokouksen Nato-keskustelusta pitivät huolta kokouksen alustajat. Peräpohjolan piiriväki nosti sen sijaan esiin metsäpoliittiset asiat.
Peräpohjolan piirin mielestä Euroopan Unionin ympäristövaliokunta meni pahasti metsään, kun se antoi lausuntonsa uusiutuvan energian direktiivin päivittämiseksi.
– Miten on mahdollista, että ympäristövaliokunnan näkemyksen mukaan metsäenergiaa ei jatkossa katsottaisi uusiutuvaksi energiaksi? Metsäenergialla tarkoitetaan puuhaketta ja Suomen osalta luokittelun muutos tarkoittaa noin 20 terawattitunnin siirtymistä fossiiliseksi energiaksi, Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona sanoi.
Peräpohjolan piiri vaatii, että EU:n ympäristövaliokunta korjaa metsäenergian luokittelun vastaamaan reaalitodellisuutta, sillä kestävän metsätalouden perustein kasvatettu puu on materiaalina ekologinen ja uusiutuva luonnonvara.
Kokouksen Nato-keskustelu mukaili Suomessa yleisesti käydyn keskustelun linjoja. Puheissa korostettiin, että Natoon liittyminen ei vähennä Suomen puolustusta eikä jäsenyys ole ketään vastaan, vaan se vahvistaa rauhaa.
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen korosti, että länsi on ollut sinisilmäinen Venäjän suhteen ja Suomessa on oltu ylimielisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kohtaan.
Lapin kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi muistutti, että kun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen tekemistä arvostellaan, on historiassa tehdyt päätökset asetettava aikaan, jota silloin on eletty.
– Natoon liittyy riskejäkin. Mutta se ei muutu, että suomalaiset haluavat elää rauhassa.
Lyhyen puheenvuoron pitäneen konkaripoliitikon Paavo Väyrysen mielestä Suomessa tehtiin vakava historiallinen virhe, kun puolueettomuudesta päätettiin luopua.
– On todettu, että ei Suomea uhkaa mikään, eikä Suomen turvallisuuspolitiikka ole muuttunut. Nato-asiasta voi tulla vaalikysymys, jos Turkki viivästyttää liittymisprosessia ensi kesään.
Eduskuntavaaleihin ehdolle Torniosta lähtevä Olli Rainio sanoi kunnioittavansa näkökantoja, jotka vastustavat liittoutumista.
– Mutta mikä olisi se ajankohta, jolloin liittoutumisen voisi tehdä? On ymmärrettävä, että Puolustusvoimat on meidän puolustuksemme ydin ja Nato on sen jatke. Me nuoret katsomme tässä eteenpäin.
Lapin kansanedustaja Katri Kulmuni toivoi, että kun kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, avaisi se toivottavasti uuden pohjoismaisen yhteistyön. Kulmuni muistutti, että rajaesteitä on EU:sta huolimatta edelleen eläkekysymyksissä, opiskelussa ja esimerkiksi pankkitilin avaamisessa.
Paikallisesti Peräpohjolan piiriväki iloitsi yli puoluerajojen toimineesta yhteistyöstä eri hankkeiden toteutumisissa.
Viimeisin näistä on Kemin saama 14 miljoonan potti Metsä Fibren biotuotetehtaan vaatimiin tiejärjestelyihin. Yleisesti arveltiin, että seuraavat isot hankkeet Lapissa siirtyvät pohjoisempaan.
Kokousväki muistutti Suomen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vaalimisesta niin ruuantuotannossa kuin energiassa. Maatilallinen Paulina Koskenniemi Pellosta totesi maatalouden kiinteistöveroratkaisun olevan oikeansuuntainen, mutta se ei auta tilallisia tämän vuoden kylvöistä selviämisessä.
Peräpohjolan piiri suuntaa katseitaan jo syksyn seurankuntavaaleihin ja ensi kevään eduskuntavaaleihin. Riikka Pirkkalainen mainitsi, että kun vakavat ja epävarmat ajat jatkuvat, on aika palata politiikan perusasioiden äärelle.
– Se sopii keskustalle. Ehdokashankinta on nyt kaikki kaikessa.
Peräpohjolan piirikokous oli tyytyväinen, että Kulmuni, Väyrynen ja Rainio ilmoittivat jo nyt aikeistaan asettua ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Puoluevaltuustoon valittiin varsinaisiksi edustajiksi Sari Jurva Pellosta, Jussi Vaara Tervolasta ja Pekka Pelttari Torniosta. Varaedustajiksi puoluevaltuuskuntaan valittiin Tuire Kourula Kemistä sekä Tuula Eilittä ja Mikko Lampela Keminmaasta.