Metsäala tunnustaa vaikutukset järviin
Metsäsektori on tietoinen ojitusten vaikutuksista vesistöihin, kertoo Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islander. Uudisojituksia ei olekaan juuri tehty 2000-luvulla ja kunnostusojituksiakin tehdään valikoiden.
Nyt uudistushakkuuvaiheessa olevia metsätalousmaita on kuitenkin pystyttävä jollakin lailla hyödyntämään, Islander sanoo.
– Niissä on kiinni sekä yksityistä että yhteiskunnan rahaa.
Islanderin mukaan jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi olla hyvä ratkaisu joissakin kohteissa, mutta silloin on tärkeää, että metsän uudistuminen varmistetaan.
Sopiva hakkuu- ja maankäsittelytapa tulee Islanderin mukaan valita aina tapauskohtaisesti.
Metsäteollisuusyhtiö UPM:lle vesien suojeleminen on pitkään ollut “toiminnan keskiössä”, sanoo yhtiön ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen.
Hänen mukaansa UPM tekee kunnostusojituksia nykyään harvoin, koska se ei ole useinkaan edes taloudellisesti järkevää. Kaikissa kohteissa se ei ole tarpeen, koska puusto pitää pohjaveden pinnan matalalla. Samasta syystä jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on monessa kohteessa kannattavaa.
Metsäsertifiointijärjestelmät ohjaavat jättämään vesien rannoille suojavyöhykkeet, jotta pystyyn jätettävä puusto estäisi kiintoainesta valumasta hakkuualueilta vesiin. Valonen kertoo, että suojavyöhykkeiden jättämistä pitää monesti perustella metsänomistajille, sillä suojavyöhykkeen takia paljon rahanarvoista puuta on jätettävä pystyyn.
– Vesiensuojelu kelpaa kuitenkin aina perusteluksi.
