Meri-Lapin sote-virtahevossa on elättämistä – suuryritysten kaksilla rattailla ajelu ärsyttää Saarikkoa
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on närkästynyt suurten terveysalan yritysten menettelytavoista keskellä sote-uudistusta.
Saarikko sanoi Politiikan toimittajien aamiaisella olevansa ärsyyntynyt ja kummastunut yritysten puuhastelusta yhtä aikaa sekä valinnanvapauden ja monituottajuuden että jättimäisten ulkoistusten parissa.
– Samanaikaisesti kun me olemme luomassa valinnanvapausjärjestelmää ja hallittua monituottajuutta niin, että erilaiset toimijat voivat olla mukana ja tuoda järjestelmään tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, halutaan yrityspuolelta ikään kuin tukeutua siihen kuntapäättäjien epävarmuuteen ja vastata siihen huutoon betonoimalla nykytilaa ja nykyrakenteita.
Saarikon mukaan yhtälö on heikosti yhteensovitettavissa.
– Ja tässä en halua niputtaa kaikkia yrityksiä samaan, nyt puhun ennen kaikkea suuryrityksistä terveyspuolella, en koko toimijakentästä.
Meri-Lapin neljän kunnan valtuustot päättivät maanantaina yhteisyrityksen perustamisesta ison terveysalan yrityksen Mehiläisen kanssa turvatakseen erikoissairaanhoidon Kemissä sijaitsevassa Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
Päätöksen myötä sote-hankkeen kanssa muutenkin yhä vaikeuksissa oleva hallitus sai uuden virtahevon olohuoneeseensa. Merilappilaisten oma sote vaikeuttaa soten ja maakuntahallinnon järjestämistä paitsi Lapissa, tavalla tai toisella myös valtakunnan tasolla.
Saarikon mukaan Länsi-Pohjan ratkaisu on oire muutosvastarinnasta, mutta myös epävarmuudesta, jota soten ympärillä on vuosien varrella ollut.
Länsi-Pohjassa taustalla on ministerin mukaan myös vuosikymmenien epäluottamusta ja huonoa keskusteluyhteyttä alueen sisällä.
Saarikko kertoo, että valtuustopäätösten jälkeen on tehty paljon virkamiestyötä siitä, mitä ratkaisu tarkoittaa. Kaikki sopimuksen yksityiskohdat eivät ole ministeriönkään tiedossa.
– Se on syntyvän uuden yrityksen, eli tässä tapauksessa sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen välinen kokonaisuus, josta osittain olemme vain lehtitietojen varassa.
Saarikon mukaan kustannustehokkuuden toteutumisen kannalta kokonaisuus näyttää vaativalta. Jos maakunta päättäisi irtisanoa sopimuksen, maakunnalle ja sitä kautta kaikille suomalaisille veronmaksajille lankeava lasku olisi sadan miljoonan euron luokkaa.
– Se ratkaisu on siis hyvin kauaskantoinen.
Saarikko muistuttaa, että monilla alueilla sote-uudistus etenee kuitenkin hyvin, joskin Länsi-Pohjan tilanteen kehittymistä seurattaneen joillakin suunnilla tarkkaan.
Vastaavia, joskin aluesairaalatason virityksiä on ollut muuallakin, kuten Forssassa ja Raumalla. Saarikon mukaan ne ovat kaatuneet kuitenkin joko kuntapäättäjien tai yritysten vetäytymiseen hankkeesta. Lobbausta on kuitenkin riiittänyt.
– En ole tavannut yhtään suomalaista kuntapäättäjää, joka ei olisi sanonut, että luonamme on käynnyt yksityisen terveydenhuollon kaupparatsuja.
Sairaalaverkon työnjakoa on Saarikon mukaan Suomessa pohdittu kymmenisen vuotta.
Sairaalajärjestelmässä on melko vahva erikoissairaanhoitopainotus, mikä näkyy Länsi-Pohjankin ratkaisussa.
Ministerin mukaan sairaalat nähdään alueilla myös vahvana elinvoimatekijänä. Säästöjä saataisiin helpoimmin yksinkertaisesti lopettamalla tiettyjä sairaaloita, mutta näin ei ole haluttu pitkien etäisyyksien maasa tehdä.
Saarikko muistuttaa, että sairaalat ovat myös isoja työllistäjiä, ja tiettyjen sairaalalapalvelujen, kuten dialyysien, syöpähoitojen tai pienten leikkausten on syytäkin pysyä lähipalveluina.
Saarikon mukaan jokaisessa Suomen sairaalassa on valot ja leikkaustoimintaa myös tämän vaalikauden jälkeen.
– Mutta mitä missäkin tehdään, on uudistuksen ydin, ja se on ollut joillakin alueilla kipeä muutos.