"Meillä on petrattavaa anteeksiannossa" – Arvot puntarissa SuomiAreenalla

Porissa keskusteltiin keskiviikkona suomalaisen yhteiskunnan arvopohjasta ja sen muutoksista.

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkaman tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkeimmät arvot ovat rehellisyys, auttamisen halu ja anteeksianto.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekosen mielestä arvokärkiin on helppo samaistua, mutta ne saisivat näkyä arjessa vahvemmin.

– Anteeksiantamisessa meillä olisi petrattavaa. Nykyilmapiirissa hyökätään helposti toista vastaan ja heitetään bensaa liekkeihin.

Pekosen mukaan vihapuheen tilalle on tullut sotapuhetta. Hän kaipasi yhteiskunnalliseen keskusteluun enemmän vastaantuloa.

– Itselleen on uskallettava antaa liekaa, että menee lähemmäs toisin ajattelevaa, hän kuvasi.

Kansanedustaja, presidenttiehdokas Matti Vanhanen (kesk.) huomautti, että kirkko voi olla Helkaman tulokseen tyytyväinen.

– Yhteiskunnan arvopohja syntyy asteittain ja sen juuret saattavat olla äärettömän syvällä. Kirkon tuhatvuotinen työ näkyy suomalaisten arvoissa.

Vanhasen mukaan taloudellinen ahdinko synnyttää yleensä kaksisuuntaista liikettä.

Itsekkyys nousee suojamekanismina, mutta myös auttamisen halu kasvaa ja näkyy esimerkiksi vapaaehtoistyönä.

Itselleen on uskallettava antaa liekaa, että menee lähemmäs toisin ajattelevaa

Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)

Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm toivoi, että suomalaiset ulottaisivat auttamisen halun omasta lähipiiristään ulospäin.

– Vaatii kanttia ottaa huomioon myös sellainen, jonka kanssa on eri mieltä tai joka jopa ärsyttää.

Munsterhjelm kommentoi ajatuspaja E2 ”Kenen mitta on täysi”-raporttia, jonka mukaan 40 prosenttia suomalaisista ei enää usko, että Suomessa pärjää ahkeruudella ja yritteliäisyydellä.

– Vaarallisinta on kiistää jonkun toisen kokemus. Ei pidä kuunnella vain omia tarpeita, toiveita ja unelmia. Jaloilla äänestämisen sijaan pitää jäädä ratkomaan ongelmia, Munsterhjelm sanoi.

Setan hallituksen jäsen Emil Bulut nosti esiin arvojännitteen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja maahanmuuttajien välillä.

– Maahanmuuttajien parissa voi olla homofobiaa lietsovia puheenvuoroja, ja seksuaalivähemmistöjen parissa tästä syystä muukalaisvihaa, Bulut kuvasi.

Bulut itse kuuluu molempiin yhteisöihin ja kertoi haluavansa rakentaa siltaa niiden välille.

Vanhanen arvioi, että maahanmuutto tuo suomalaisen yhteiskunnan sisälle laajempaa arvokirjoa kuin aiemmin on nähty. Hän kertoi pääministerinä käymästään keskustelusta erään islamilaisen maan kollegan kanssa.

– Nostin kahden kesken esille sen, että maassa homous on rikollista ja että edelleen on käytössä ruumillisia rangaistuksia. Keskustelussa ilmeni, että arvopohjamme on kerta kaikkiaan aivan erilainen, Vanhanen kuvasi.

Asenteiden muuttaminen on Vanhasen mukaan hidasta kasvatustoimintaa.

– Tämä vaatii meiltä suurta kärsivällisyyttä ja kenties sukupolvien työtä.

Arvokysymykset aiheuttavat ristivetoa myös kantasuomalaisten välillä ja keskustankin sisällä.

Vanhanen hahmotteli kiistakysymysten kanssa toimimista lainsäädännön ja moraalin näkökulmasta.

– Lain edessä ihmisten kerta kaikkiaan pitää olla yhdenvertaisia. Toisaalta moniarvoisessa yhteiskunnassa on oltava tietty toleranssi sille, että ihmiset painottavat arvoja eri tavalla eivätkä kaikki hyväksy kaikkea, Vanhanen pohti.

Hän viittasi keskustan työvaliokunnassa 80-luvun lopulla käytyyn keskusteluun sukunimilaista.

Tunteita herättäneen lakimuutoksen myötä nainen saattoi avioliitossa pitää oman sukunimensä tai ottaa kaksiosaisen nimen.

Vanhasen mukaan varsinaissuomalaisen puolueveteraani Taisto Tähkämaa päätti väittelyn osuvalla puheenvuorolla.

– Kyllä nyt suomalaiset osaavat oman nimensä valita, jätetään se ihmisten itsensä päätettäväksi, Vanhanen muisteli Tähkämaan sanoneen.

– Ajattelutapa, että ihmisten yksilöllisiä ratkaisuja on kunnioitettava ja kukin kyllä tietää mitä edustaa, pätee minusta laajemminkin, Vanhanen summasi.

Suomalaisten arvopohjasta keskusteltiin keskiviikkona SuomiAreenalla Setan järjestämässä tilaisuudessa Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition johdolla.