Matti Vanhanen yllättyi: Kuittaako hallitus Nato-miljardit ilman eduskunnan siunausta?

Politiikka

Valtioneuvos Matti Vanhanen (kesk.) on ihmeissään siitä, että oppositiopuolueet joutuvat julkisesti kritisoimaan puolustusmenojen nostoon liittyvän parlamentaarisen prosessin puutetta Naton huippukokouksen alla.

Tällaisen prosessin puuttuminen on Vanhasen mielestä yllättävää.

– Olen olettanut, että talven ja kevään aikana taustakeskusteluja olisi käyty syvällisesti niin, että eduskunnan puolesta valiokunnat olisivat voineet lausua yhtenevän kannan ennen huippukokousta, eduskunnan puhemiehenä viime vaalikaudella toiminut Vanhanen sanoo.

Hän muistuttaa, että puolustusmenojen korotuspaineet ovat olleet selvä asia jo siitä lähtien, kun Donald Trump valittiin toista kertaa Yhdysvaltain presidentiksi.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomi tavoittelee viiden prosentin puolustusmenoja todennäköisesti vuoteen 2032 mennessä.

Natolta odotetaan kesäkuun lopun Haagin huippukokouksesta linjausta, jonka mukaan jäsenmaat käyttäisivät 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Lisäksi muuhun puolustustusta tukeviin menoihin tulisi käyttää 1,5 prosenttia.

Vanhanen korostaa, ettei hän tiedä, millaisia neuvotteluita asiasta on eduskunnassa käyty. Hän sanoo pitäneensä itsestäänselvänä, että kyseisestä puolustusmenojen nostosta on parlamentaarinen yhteisymmärrys.

– Kannattaa varjella kyllä järjestelmäämme, joka vaatii vaivannäköä siinä, että eduskuntaryhmät ja puolueet saadaan sitoutettua isoissa kansallisissa kysymyksissä yhteisen linjan taakse, hän ohjeistaa.

Oppositiopuolueiden mukaan niitä ja keskeisiä valiokuntia on ainoastaan informoitu, ei sitoutettu tai osallistettu päätöksentekoon.

Vihreiden lauantaisessa puoluekokouksessa eduskuntaryhmää johtava Oras Tynkkynen paheksui sitä, että seuraavien hallitusten käsiä ollaan sitomassa ilman perusteellista parlamentaarista keskustelua hallitus- ja oppositiopuolueiden kesken.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi myös Suomen Kuvalehdelle, että ”parlamentaarinen prosessi on toistaiseksi ollut aika köykäinen”.

– Informointia on kyllä ollut, mutta ei varsinaisia neuvotteluja puolueiden välillä. Vaikka keskusta kannattaa lisäpanostuksia turvallisuuteen ja puolustukseen, edellytämme kyllä vahvempaa parlamentaarista prosessia, hän sanoi.

Samoilla linjoilla oli SDP:n ryhmänjohtaja Tytti Tuppurainen, joka toivoi parlamentaarista kannanmuodostusta esimerkiksi eduskunnan valiokunnassa tai myöhemmässä vaiheessa tiedonantomenettelyllä.

Pääministeri Orpo on kertonut kokeneensa, että hyväksyntää puolustusmenojen kasvattamiselle tulee laajasti myös oppositiosta.

Orpo vastasi lauantaina opposition kritiikkiin kertomalla, että parlamentaarinen prosessi tehdään pääministerin ilmoituksen muodossa Naton huippukokouksen jälkeen. Pääministerin ilmoituksesta käydään täysistunnossa keskustelu, mutta päätöksiä ei tehdä.

Vanhasen mukaan parlamentaarisen sopimisen tarvetta puolustusmenojen nostosta alleviivaa se, että tasavallan presidentin Alexander Stubbin odotetaan edustavan Suomea Naton huippukokouksessa.

Presidentillä ei ole Suomessa budjettivaltaa.

– Olettaisin, että tässä pitäisi myös varjella tasavallan presidenttiä, jotta hänellä olisi aidosti koko eduskunnan tai riittävän laajan parlamentaarisen enemmistön yhteisymmärrys, johon hän voisi nojata, Vanhanen sanoo.

– Häntä ei saisi asettaa sellaiseen asetelmaan, jossa hän antaa budjettivarojen käytöstä sitoutumuksen, joka sitten mahdollisesti lähiaikoina jotenkin riitautetaan.

Vanhanen muistuttaa, että puolustusmenojen kasvuun sitoutuminen vaikuttaa useaan seuraavaan eduskuntakauteen.

Viisi prosenttia bruttokansantuotteesta tarkoittaa rahassa noin 12–13 miljardia euroa, Vanhanen huomauttaa.

– Se on jättimäinen ratkaisu. Se tulee aivan ratkaisevalla tavalla värittämään ja säätelemään myös seuraavan eduskuntakauden taloussuunnittelua.

– Yhdysvallatkin joutuu korottamaan entisestään korkeita puolustusmenojaan, jos se viiteen prosenttiin nousee, Vanhanen mainitsee.

Vanhasen mukaan olisi tärkeää toteuttaa puolustusmenojen nosto siten, että eurooppalaisten valtioiden talouksille aiheutettaisiin mahdollisimman vähän hallaa. Puolustushankintoja tulisi siis tehdä kotimaassa tai vähintäänkin vastavuoroisesti Euroopan sisällä.

– Tarve kuitenkin määräytyy muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Ilman muuta on selvää, että Nato-maiden pitää nyt varautua ja tehdä se varautuminen sellaisella tavalla, että raha mahdollisimman paljon pyörisi kotimarkkinoiden sisällä, jolloin ikään kuin ostamme itse itseltämme, Vanhanen summaa.