Matti Vanhanen: Sipilän ja eduskuntaryhmän välillä oli poikkeuksellinen luottamus – "Vastaavaan on hyvin harvoin pystytty"

Maaseudun Tulevaisuus kertoo ”pelon ilmapiiristä” Juha Sipilän johtamassa keskustassa.

Juttu perustuu muun muassa muutamien nimettömien nykyisten ja entisen keskustan kansanedustajien kommentteihin. Erään kansanedustajan mukaan puheenjohtaja vähätteli eduskuntaryhmää, ja halvaannutti siten avoimen keskustelun viime hallituskaudella.

Pääministerin ja keskustan puheenjohtajan tehtäviä vuodet 2003–2010 hoitanut kansanedustaja Matti Vanhanen näkee asiat toisin.

Vanhasen mukaan puheenjohtaja Sipilä piti erittäin aktiivisesti yhteyttä eduskuntaryhmään koko pääministerikautensa ajan.

Eduskuntaryhmän johdossa kesäkuuhun 2016 saakka ollut Vanhanen kertoo, että Sipilällä oli tapana kertoa ryhmälle hyvin luottamuksellisista, keskeneräisistä asioista.

– Olemme saaneet tietoa vaikeidenkin kysymysten neuvottelutilanteesta hallituksen sisällä. Hän on uskaltanut ne meille kertoa, eikä kukaan vajaasta 50:stä kansanedustajasta vuotanut tietoja ulos.

Vanhanen katsoo tämän kertovan eduskuntaryhmän ja Sipilän molemminpuolisesta korkeasta kunnioituksesta ja luottamuksesta siihen, että asioita tehdään yhdessä.

– Luottamus pysyi ryhmän sisällä. Sen takia oli mahdollista, että hän aivan poikkeuksellisen laajasti testautti ryhmässä luottamukselliset ja herkät kysymykset.

– Luulen, että vastaavaan on hyvin harvoin meillä pystytty, Vanhanen lisää.

Maaseudun Tulevaisuuden lähde sanoo, että ”Sipilä tuntui halveksuvan ’pikkuasioiden’ kanssa kipuilevia kansanedustajia, vaikka monet näistä pikkuasioista olivat maakuntien keskustalaisille valtavan tärkeitä”.

Vanhanen muistuttaa, että kansanedustajien toivomat asiat eivät aina ole hallitusohjelmassa, eikä niihin siten ole varattu rahaa.

Vanhanen uskoo ristiriitojen syntyvän juuri tästä asetelmasta. Hallitusohjelma tehdään vaalikauden alussa, ja kesken matkan on erittäin vaikeaa tehdä siitä poikkeavia linjauksia, hän toteaa.

– Ei puheenjohtaja-pääministerikään voi muuttua rahaksi tai muuttaa hallitusohjelmaa. Puheenjohtajan liikkumatila uusien vaatimusten osalta on rajallinen, ja se pitäisi tiedostaa.

– Odotukset siitä, että kesken kauden isojakin asioita voitaisiin tehdä toisin kuin mihin on varauduttu, ovat syvä ongelma.

Vanhasella on kokemusta siitä, miten pääministeri-puheenjohtaja saa vastaanottaa kritiikkiä myös aikaansaannoksista.

Hän muistelee, kuinka hänen kaudellaan keskusta saavutti pitkäaikaisen tavoitteensa ruuan arvonlisäveron alentamisesta, mutta hän sai moitteet siitä, että se toteutettiin muutama kuukausi liian myöhään.

– Totta kai yhteistyössä tulee pettymyksiä, mutta ne pitäisi osata suhteuttaa, Vanhanen summaa.

Vanhasen mielestä Sipilä kuunteli kansanedustajia hyvin, mutta hän toivoo ymmärrystä myös toisin kokeneilta.

– Pääministeri-puheenjohtajan eteen tulee paljon asioita, joista hän on kuullut useasti ja eri yhteyksissä. Tunnistan tietyn kärsimättömyyden siitä, että olen kuullut tämän jo aikaisemminkin. Se on inhimillistä.

Vanhanen on yhä sitä mieltä, että puheenjohtajan ja pääministerin tehtävien erottaminen olisi käytännössä mahdotonta.

– Jos ne erotettaisiin, menisi vain hetki, että syntyisi arvovaltakiista.

– Puolueen puheenjohtajalla olisi tarve profiloitua ja nostaa puolueen tavoitteiden näkyvyyttä. Pääministeri joutuisi asetelmaan, jossa hän ei pysty niitä tavoitteita ainakaan täysimääräisesti täyttämään. Lopulta mitattaisiin se, kumpi jatkaa tehtävässään.