Maistereita ei pidä pudotella pipetillä maakuntiin – tiedeministeri Kurvinen peräsi selkeitä näkymiä maakuntien korkeakouluille SuomiAreenassa

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) uskoo, että alueelliset yliopistokeskukset ovat tulevaisuudessa entistä merkittävämmässä roolissa. Tämän eteen pitää ministerin mukaan myös tehdä töitä.

– Tässä on tapahtunut selkeä muutos kuluneella eduskuntakaudella. Suunnanmuutos näkyy hallitosohjelmassa, eikä yliopistokeskusten roolia ole ehkä koskaan nostettu esille näin paljon.

Kurvisen mielestä tässä näkyy keskustan kädenjälki.

– Kun meillä ei ole koulutussalkkua ollut vuosikymmeniin, niin nyt muutos sitten näkyy. Aloituspaikkoja ja koulutusvastuita on lisätty. Tavoitteena on saavutettavuuden parantaminen. Saadaksemme kasvua kaikkialta, se edellyttää panostusta koko Suomeen.

Kurvinen osallistui Suomen yliopistokeskusten järjestämään keskustelutilaisuuteen SuomiAreenan tiistaipäivänä. Suomessa toimii kaikkiaan kuusi maakuntien yliopistokeskusta, jotka ovat osa suurempien paikkakuntien emoyliopistoja. Paikkakunnat ovat Kajaani, Seinäjoki, Pori, Kokkola, Lahti ja Mikkeli.

Kurvinen kertoi olevansa iloinen siitä, että nykyinen hallituspohja ymmärtää alueellista tasa-arvoa paremmin kuin edelliset hallituskumppanit.

– Sävyeroja on monissa asioissa, mutta aluepolitiikassa ja alueellisessa tasa-arvossa on paljon yhteistä siinä, että kaikkialla haluamme kaikille mahdollisuuksia. Olemme punamultaisessa yhteistyössä löytäneet toisiamme.

Keskusteluun osallistunut Turun yliopiston emeritusprofessori ja entinen rehtori, Satakunnan korkeakoulutuksesta selvityksen tehnyt Kalervo Väänänen korosti keskustelussa samaa kuin Kurvinen, eli yliopistokeskusten merkityksen kasvua tulevaisuudessa.

– Alueellisen tasa-arvon lisäksi tämä on sosiaalisen tasa-arvon kysymys. Koulutuspolitiikan tavoitteita on vaikea saavuttaa, mikäli yliopistokeskusten maakuntia ei oteta mukaan yleisen koulutustason nostoon. Jopa tärkeämpi asia pitkän päälle on, että monilla aloilla voisi uudelleenkouluttaa jo tutkinnon suorittaneita. Jatkuvan oppimisen konsepti tulee luoda koko maahan.

Keskusteluun osallistui myös keskustan kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Pasi Kivisaari. Kivisaaren mielestä koulutuspolitiikassa tärkeää on huomata hyvinkin erilaiset alueelliset tarpeet.

– Maakunnat, joissa ei ole omaa ylipistoa, ovat alempana koulutustasossa. Yliopistokeskuksilla on merkittävä rooli tilanteen tasapainottamisessa.

– Korkeakoulutuksen alueelinen tasa-arvo ei toteudu. Fokus on syytä laittaa yliopistokeskuksiin. Myös tutkimusta voimistaen yliopistollista näkymää saadaan maakuntiin, joissa korkeakoulutuksen osuus laahaa. Pelkkä aloituspaikkojen lisääminen ei tasaa alueellista tasa-arvoa, vaikka kylläkin vankistaa korkeakoulupolitiikkaa, Kivisaari arvioi.

Kurvinenkin liitti koulutuksen kylkeen tutkimuksen tarpeen.

– Korkeimpaan opetukseen kuuluu uuden tiedon hakeminen, tutkiminen. Ei voi olla niin, että keskuksista pudotellaan ikään kuin pipetillä maistereita maakuntiin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on pidettävä mukana. Hallituksen tavoite on nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on pienet TKI-rahat, ja tällaisissa maakunnissa pitäisi paremmin saada yritykset käyttämään rahoja tähän toimintaan.

Hallituskauden loppupuolen ajan Kurvisen eräs tavoite on luoda kannusteita ja selkeää näkymäpolkua emoyliopistoille, jotta nämä todella panostaisivat yliopistokeskuksiin.

– Mitä yliopistokeskus 2.0 voisi olla? Aikuiskoulutus ja jatkuva oppiminen ovat varmasti osa sitä. Työelämä muuttuu paljon, automaatio ja tekoäly kasvattavat rooliaan ja tulevat vaatimaan ihmisiltä korkeampia valmiuksia. Kun haluamme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, meidän täytyy nostaa koulutustasoa maassamme.